12.10.15

Balettia aikuisena: haastattelussa Sara



Kuka olet ja missä päin Suomea tanssit? 


Sara Orava, 40 v. Asun ja harrastan balettia Helsingissä. 



Miksi baletti? Mitä tanssi merkitsee sinulle? 


Treenasin nuoruudessani tosissani balettia. Olin Oopperan balettikoulussa ja ehdin olla hetken myös Kansallisbaletissa, mutta en saanut vakituista sopimusta. 



Kuinka kauan olet harrastanut balettia, ja minkä ikäisenä aloitit? 



Aloitin baletin kolmannella luokalla Birgitta Kiviniemi- Cheremeteffin balettikoulussa Kangasalla ja Tampereella. Tanssin myös pari vuotta Elva Molinin balettikoulussa, Tampereella. Viisitoistavuotiaana muutin Helsinkiin ja aloitin Oopperan balettioppilaitoksessa. Olin myös vuoden Pietarissa Vaganova-balettikoulussa kun olin 18-vuotias. 21-vuotiaana lopetin baletin, enkä tanssinut lainkaan kuuteentoista vuoteen. 37-vuotiaana uskalsin mennä taas balettitunnille kun entinen luokkakaverini järjesti yksityisen sunnuntaitreenin aikuisille harrastajille.



Monta kertaa viikossa käyt tunneilla? Treenaatko muita lajeja? 



Tällä hetkellä käyn vain kaksi kertaa. Sunnuntaisin aikuisbalettiryhmässä ja torstaisin Marie-Pierre Greven aamutunnilla Tanssikeskus Footlightissa. Perhe- ja työaikataulut sekä budjetti eivät salli käydä useammin. Balettitunnit ovat yleensä iltaisin ja kalliita. Lasten harrastukset menevät kuitenkin edelle.



Tanssitko vielä kärjillä?

Vähään aikaan en ole käyttänyt kärkitossuja; koska tunneilla joilla käyn, ei käytetä niitä.

Mitä kärkitossuja käytät, ja miten ajat tossusi sisään? 



Minulla on Gaynor Mindenit kaapissa odottamassa sitä  päivää kun pistän ne taas jalkaani. Nuorena käytin monenlaisia tossuja, mutta eniten pidin Gamban tossuista. Minulla on taipuisat nilkat ja ongelma oli/on yleensä se, että tossut pehmenevät liian nopeasti.

Mitkä ovat vahvuutesi baletissa?

Näin aikuisena vahvuudet ovat suhteellisia, mutta ehkä linjat ja ylävartalon käyttö.

Mitkä ovat suurimmat haasteesi?

Baletti on niin vaikeaa, että kaikki on haasteellista. En ole koskaan ollut kovin hyvä pyörimään. Hypyt olivat ehkä vahvuuteni ennen polvivammaa, mutta nyt en uskalla tehdä isoja hyppyjä lainkaan.

Mitä teet työksesi ja kuinka sovitat treenit ja mahdolliset esiintymiset työn ja muun arjen sekaan? 

Olen taidemaalari. Nykyiset treenimäärät on helppo sovittaa arkeen. En esiinny lainkaan, minulla ei ole mitään vetoa lavalle. Täytyy ajatella yleisöäkin ;-)

Klassinen baletti on fyysisesti vaativa laji. Oletko välttynyt vammoilta? Miten huolehdit kehostasi?

Kun olin harrastanut aikuisbalettia puolitoista vuotta niin loukkaannuin pahasti isossa hypyssä ja polven eturistiside katkesi. Olin ehkä aloittanut treenaamisen liian kovalla tempolla ja mennyt liian aikaisin vaativammille tunneille. Polvileikkauksen jälkeen baletti on jäänyt vähemmälle ja suhtautuminen siihen on muuttunut vieläkin leppoisammaksi. Teen baletin lisäksi Pilatesta ja vältän tunnilla riskiliikkeitä. Nuorempana vältyin pahoilta vammoilta.

Miten aikuistuminen (ikääntyminen) on vaikuttanut tanssin harrastukseesi? 

Huomaan, että mitä vanhemmaksi tulen,  niin sen tärkeämpää on harrastaa tanssia ihan kehon ja pään hyvinvoinnin kannalta. Tämän ikäisenä on jo paljon kankempi ja loukkaantumisille altis. Entiset luokkakaverini jäävät kohta eläkkeelle Kansallisbaletista, mitä on vaikea uskoa….. aika kuluu nopeasti.

Tanko, keskilattia, adagio, allegro… Mistä tuntiosuudesta pidät eniten/vähiten? 


Kaikissa on puolensa, mutta tällä hetkellä en voi tehdä isoja hyppyjä. Se on sääli, sillä pidin niistä kovasti. Pidän liikkuvista tanssillisista sarjoista, joissa käytetään paljon ylävartaloa. Kun näin vanhana jalat eivät enää pelaa, voi aina keskittyä tanssillisuuteen..



Onko joku entinen/nykyinen opettaja ollut sinulle erityisen merkityksellinen?

Minulla oli nuorena paljon ikimuistoisia opettajia, jotka olivat vahvoja persoonia kuten Birgitta Kiviniemi, Seija Silverberg, Maj-Lis Rajala, Vadim Desnitski ja  Ljudmilla Safronova. Heissä oli hyvät ja huonot puolensa. En osaa nimetä ketään muita merkittävämmäksi. Nykyisin nautin kovasti kun saa treenata monen eri opettajan johdolla ja monella eri tyylillä.. Marie-Pierre Grevellä on aivan omaperäinen neoklassinen opetustyyli.



Mistä baleteista pidät eniten?

Suurista, traagisista aikuisten klassikoista kuten Gisellestä ja Joutsenlammesta. Ne ovat syvääluotaavia ja todella kokonaisvaltaisia teoksia. Onegin on ihana ja olen myös Boris Eifmann- fani. Pidän kovasti kunnianhimoisista nykybaleteista, esimerkiksi viime keväänä oopperassa nähty Kesäyön uni oli sellainen. Käyn usein katsomassa balettia, on hienoa nähdä vanhoja ystäviä ja nuorempia tanssijoita lavalla.



Mikä olisi unelmaroolisi?

Nuorempana olin mukana monien balettien kuten Joutsenlammen, Don Quihoten ja Pähkinänsärkijän klassisissa corp des ballet kohtauksissa ja karakterinumeroissa. En ollut kuitenkaan taidoiltani solistitasoa. Jos rahkeet olisivat riittäneet se olisi ollut Giselle.



Mikä sinua inspiroi?


Baletti on ainoa liikuntamuoto, jossa käytetään klassista musiikkia. Se on minulle tärkeää. Meillä on sunnuntaitreeneissä pianisti ja suuri sali. Se on luksusta. Hienot balettiesitykset ja hyvät opettajat inspiroivat aina.

Jos olisit väri, mikä olisit?



Tummanpunainen



Sitaatti / sanonta / motto? 

Älä ota itseäsi turhan vakavasti!
 Huonomminkin vois mennä!



Mitä haluaisit kertoa aikuiselle joka vasta harkitsee klassisen baletin harrastamista? 

Baletti on hyvin vaativa laji, jossa edistyminen ei välttämättä ole nopeaa ja takaiskuja tulee. Ole kärsivällinen, baletti tekee kuitenkin hyvää.