Tanssivuosi korkattu!

Okei, 10 päivän tanssitaukoa ei voida tosissaan moittia liian pitkäksi - mutta pyhien pakolliset löhöilyt tekivät siitä kolme kertaa pidemmän tuntuisen! Huomaa että kroppa on tottunut tanssimaan, rupeaa nimittäin heti valittamaan jos jää ilman (se ja mun pää). Pieni tauko tekee vielä ihan hyvää, lihakset ovat pehmeämpiä ja venyvyys parempi. Mutta jos tauko pitkittyy, multa katoaa hypyistä pomppu ja jaloista jousto, ja se taas altistaa vammoille. Enkä osaa oikein hillitä tekemisiäni tunneilla, menen aina täysillä!

Pääsin kuiteskin tällä viikolla takaisin tangolle. Maanantaina heti tuplasettiä, vaiks viikonlopun juhlinta tuntuikin lievänä väsymyksenä. Jalka nousi alussa vielä suht kevyesti, mutta hypyissä puuskutin jo! Piruetit olivat aika huteria, ja aukikiertoa on viimeksi nähty viime vuonna! Jäin silti tekemään perustason tuntia kärjillä, mietin että parempi takoa rautaa kun jalat ovat vielä lämpimät..

Tiistaina meni jo paremmin. Meidän ope oli mahtavassa vedossa (kuten aina), ja saatiin taas ihan super hyvää ohjausta ja korjauksia. Siitä miten harjoitukset eivät saa olla tylsän näköisiä, ja miten katseen pitää suuntautua oikeasti jonnekin -  vaikka tekisit pelkkää tendu-sarjaa tangossa. Ei pidä tanssia omassa pikku kuplassa, se näkyy kyllä ulospäin! Opettaja haluaa nähdä meidän silmiä, ja haluaa nähdä "personalitya" - ei balettikoulu-robotteja. Ei me silti saada sooloilla, tunti on hyväntuulisuudestaan huolimatta hyvin kurinalainen. Tässä kohtaa haetaankin hienosäätöä tekemisiin, ja perusteiden pitää olla jo vahvasti hallinnassa. Open oma esimerkki onkin mitä paras, en ikinä kyllästy katsomaan hänen näyttöjään!

Pointe oli.. ihan sairaan ihana tunti. Tangossa tehtiin vielä perus-settiä, mutta osa profiilissa, siis kuten normaalitunnilla. Siinä kohtaa ei ollut mitään uutta, ja tanko oli keveympi kuin ennen Joulua. Ope antoi selvästikin armoa! Korjauksia tuli taas runsaasti, ja "hands-on". Tämä opettaja ei epäröi istua alas ja ottaa jalkaterästä kiinni jotta se oma maksimaalinen suoritus löytyisi! Muutenkin on mahtavaa miten paljon häneltä saa sitä hienosäätöä, ja miten ison eron se tekee omaan tanssimiseen.

Keskellä tulikin yllätys. Opettaja oli ennen Joulua ottanut puheeksi keväällä harjoiteltavan varkan (Balanchinen baletista), mutta oli muuttanut mielensä sen suhteen. Se olisi sittenkin liian nopea, kun meidän tunnilla on kuitenkin vähän eritasoista porukkaa (ei kuitenkaan ihan pointe-aloittelijoita). Sen sijan saisimme harjoitella koreografiaa joka on hänen itsensä muokkaamaa, käyttäen elementtejä Forsythen ja Bejartin baleteista - ja M-P:n omasta tyylistä! Musiikki on Forsythen teoksesta "In the Middle, Somewhat Elevated". Se on teos, jonka keskeistä roolia meidän ope on muuten itsekin tanssinnut (katso yllä oleva kuva). Eikä todellakaan mitään perinteistä klassista!



Meidän koreo ei siis missään nimessä ole sama kuin tuossa Forsythen teoksessa, se olisi ihan tolkuttoman liian vaikea, mutta tunnistan jo nyt samoja juttuja! Harjoittelimme eilen alkua, ja se oli ihan erilaista kuin mitä olen baletissa tottunut tekemään. Ja tykkäsin tosi paljon! Käsien kanssa olen kyllä vähän sekaisin, kokeilin äsken muistella sarjaa enkä saanut niitä millään kohdalle. Sen siitä saa kun treenaa vain tuttua balettia, pää ei nappaa enää niin nopsaan vierasta liikekieltä.. Onneksi harrastin kuitenkin ennen muinoin myös nykytanssia ja jazzia, siitä oli ehdottomasti hyötyä kropan muussa käytössä! Koreografia on moderni, mutta siinä pitää olla silti vahva klassinen pohja - se tehdään siis kärjillä.

Kaiken kaikkiaan ihan mieletön avaus uudelle tanssivuodelle!

Pointe News

Yksi parhaista asioista pointessa on se että lähes joka tunnilla tehdään jotain ihan uutta! Myös ne liikkeet jotka ovat pehmeillä tossuilla jo tuttuja muuttuvat kärjillä ihan uudeksi haasteeksi - kaikki tämä tekee baletista taas yhtä jännittävää kuin silloin alussa. Ei niin että olisin millään muotoa väsynyt baletin treenaukseen, mutta tekee tosi hyvää saada vähän potkua omaan tanssimiseen! Pointessa saan olla taas aloittelija - ja on mahtavaa kun ei tiedä mita kaikkea kivaa on vielä luvassa ja tulossa..

Eilen tehtiin ensimmäistä kertaa piqué emboite käännöksiä. Nämä eivät ole erityisen helppoja pehmeilläkään tossuilla, joten tuntui vähän hurjalta yrittää kärjillä. Mutta ei kun ylös, passé retiré aina eteen ja käsi vuorotellen edessä (sama käsi kuin retiré jalka). Oikealle mentäessä meno oli aika koomista. En päässyt kuin pari, kolme kertaa ympäri ja sit romahdin alas. Onneksi meillä on Manskun isossa salissa hervottoman pitkä diagonaali, joten siinä ehti harjoitella enemmän kuin tarpeeksi! Vasemmalle mentäessä oli jo varmempi olo, ja olen muutenkin "leftie-turner". Mistähän sekin johtuu, että yksi puoli on aina parempi? Ja voiskohan sitä huijata itseään, unohtaa että on pyörimässä "huonommalle" puolelle? Oli miten oli, vasemmalle emboite-piqué sujui yllättävän hyvin! Sain liikkeen rytmistä kiinni, ja annoin vain mennä! :)

Oheinen videopätkä on mun omalta DVD:ltä: "The Video Dictionary of Classical Ballet". Kuvan laatu ei ole paras mahdollinen, mutta tässä nähdään kaksikin tapaa tehdä tuo emboite tournant. Tanssija on muuten Merril Ashley, joka oli aikanaan New York City Baletin solisteja. Suosittelen DVD:tä muutenkin, siinä on lähestulkoon kaikki askeleet - hypyistä pointe-tekniikkaan. Amazonilta löytyy ainakin: klikkaa tänne.

 

Liika ajattelu on muuten vain haitaksi, siis tanssiessa. "Dance first. Think Later." Sitähän se Samuel Beckettkin sanoi. Liike pitää ehtiä analysoida ja painaa mieleen ennen, ja sit mennään eikä meinata! Se tietenkin vaati harjoittelua ja kokemusta, ja taas harjoittelua..

Eilen sain tangossa kokeilla vielä jotain muutakin uutta kärjillä: fouetté-piruettia! Olimme harjoitelleet ballonéeta, kaksi eteen ja kolmas sivulle ja siitä plié ja passé. Viimeinen asento tahtoi mulla aina kääntyä jo puolikkaan, joten opettaja kehoitti saman tien kokeilemaan kokonaista kierrosta. Aloitus siis molemmat kädet tangolla, degagé sivulle, plié ja en dehors fouetté. Samaa harjoitusta oltiin tehty edellisellä tunnilla, tosin silloin kolme nopeata ja peräkkäistä. Mutta nyt siis vain yksi hallittu - joka onnistui! En ehtinyt miettiä, enkä pelätä, annoin vain mennä! Jee! :)

P.S. Tossukuva mun oma.

Sleeping Beauty

Nyt sunnuntaina olisi todella hieno tilaisuus nähdä elokuvateatterissa Prinsessa Ruusunen livenä uudelleen avatun Bolshoin lavalta! Päärooleissa tanssivat kaiken lisäksi todelliset huiput: upea Svetlana Zakharova ja American Ballet Teatterista itään loikannut loistava David Hallberg (videossa alla). Tätä näytöstä ollaan maailmalla odotettu, ainakin kaikissa balettiin liittyvissä facebook-päivityksissä ja tweeteissä siitä kohistaan.. Minä sen sijan jätin oman lippuni ostamatta! Olin tässä asiassa ihan Ruusunen, koko viime viikko on mennyt syvä-unessa, silloinkin kun olen ollut valveilla.

Tiistaina meni vielä hyvin, mulla oli vapaa ja sain nukkua riittävän pitkään. Illan baletti-tunnit Marie-Pierren kanssa olivat taas ihan huiput. Ihanan liikkuva tanko - ja me saimme todella heittäytyä (kunhan jalat olivat auki, ja peppu pysyi alhaalla jne.. ;)! Osa sarjoista olivat aika nopeita, mutta aivot olivat sillä kertaa mukaan juonessa. Tankoon päin sujui myös yksi fouetté pirtsa tuplana, ihan itsestään. Sitä ei tehty sarjassa (teimme vain degagén sivulle, plie ja ylös passé retiré asentoon), mutta kokeilin äkkiä sarjojen välissä. Se on hassua, mutta kun ei yritä liikaa onnistuukin usein paljon paremmin!

Keskellä kun hypittiin isot grand jetét (grand pas de chat developpé) sain tärkeän korjauksen: kun ponnistin tombé pas de bourrén jälkeen ilmaan, ponnistava jalka oli ihan juoksuasennossa - sisäänpäin! Ääks! Opettaja korjasi sitä jo sarjan aikana - turn out! - mutten tajunnut ajatella takajalkaa. M-P selitti sitten vielä tunnin jälkeen mitä tein väärin. Odotan jo innolla seuraava mahdollisuutta! :)

Pointe-tunti oli myös ihana. Teemme koko ajan lisää harjoituksia yhdelle jalalle, esim. fondueta ja tombé - releveitä, ja tietenkin passé retiré releveitä. Tanko on tosi intensiivinen, ja M-P korjaa ja neuvoo koko ajan. Toistoja tehdään paljon, tarkasti ja harjoitukset ovat välillä aika rankkoja. Mua huvittaa kun Marie-Pierre toisinaan pyytää meiltä "anteeksi" kun pistää meidät ihan tosissaan töihin! Tunnilla saa kuitenkin niin paljon kannustusta että sitä vain jaksaa. Ja jaksaa. Sitä paitsi siellä kiinnitetään huomiota myös ilmaisuun ja ylävartalon käyttöön, M-P haluaa että todella tanssimme. Ei mitään jäykistelyä!

Kotiin tullessani olin onnellinen, mutta seuraavan yönä nukuin huonosti ja liian vähän - ja tätä toistui aina perjantaille asti! Olin ihan zombiena koko loppuviikon. Perjantaina menin kuitenkin tunnille, vaikka siinä vireystilassa sohva olis ollut ainoa järkevä paikka. Tanssin sitten ihan säästöliekillä, omassa pikku kuplassani, ja taso alta nollan. Keskellä ei ollut mitään mahiksia, piruetit ihan hukassa ja hypyt vielä surkeampia. Oisin voinut sanoa jotain opelle ennen tuntia, mutta se tuntui turhalta: "Anteeksi, mutta olen tänään tosi väsynyt.." Eikös silloin pitäis jäädä katselemaan eikä tanssimaan?

Gabriellan pointe pelasti onneksi illan, jostain syystä olen aina hereillä kun varpaat ovat survottuna kärkitossuihin. Kärjillä ei kertakaikkiaan voi nukkua kun pitää koko ajan nostaa itsensä ylös! Harjoittelimme tangossa mm. piqué passeita, piqué attitudeja, ja myös ballonéta, mikä on vielä uusi ja kiva askel. Ja raskas! Piqué piruetit huonommalle oikealle puolelle alkavat myös sujumaan paremmin, joten pointesta jäi ihan hyvä mieli.

Se on muuten mun uusi iskulause tunnille: tanssi niin että siitä jää hyvä mieli! Ole kiltti itsellesi, mutta älä löysäile turhaan tai luovuta - se kuitenkin ottaa päähän jälkikäteen. Loppuun asti tsempattu piruetti, vaikka olis mennyt pieleenkin, on parempi kuin jättää yrittämättä. Ei tarvitse olla mitään super suorittamista, sekin riittää että keskittyy vaikkapa liikkeiden venyttämiseen tai oman ylösvedon parantamiseen. Tärkeintä on että muistaa hengittää, ei jännitä eikä jäkitä - ja että nauttii tanssimisesta!

Echappé!

Auki, kiinni, auki, kiinni. Viidennestä toiseen, kaksi jalkaa, yhtä aikaa. Ei pompita, ei keikuta puolelta toiselta, vaan liutaan jalat auki, isoon asentoon, kärjen yli, polvet venytettyinä, korsetti vahvana ja aina hallitusti alas. Voi échappé.. Miksi näytät niin helpolta, mutta oletkin kaikkea muuta?



Etenkin kun liutaan / noustaan neljänteen, mun asento on ihan vinksallaan. Tuntuu että aukierto ei riitä, enkä pääse kunnolla kärkitossun boksin yli. Kun harjoitellaan G:n pointe-tunnilla échappeita, hän käskee mun aina tehdä pienempää toista asentoa koska näkee ettei tekniikka ihan vielä riitä. M-P taas haluaa että teen isompaa. Itse yritän löytää asentoni jostain siitä välistä.

Tiistaina oli taas Marie-Pierren pointe-tunti. Ja oli ihana setti! Meikkisienestä tuunattu pehmuste toimi tosi hyvin isovarpaan alla, eikä tarvinnut purra hammasta tunnin loppupuolella.. Ainoa mikä harmitti oli se ettei toistettu viime viikkoista keskilattian piqué-balloné-sarjaa, aloin nimittäin just vasta päästä jyvälle. Sen sijan tehtiin keskellä mm. tuttua échappé -sarjaa:

Viides asento croisé, plié relevé ja yks käsi ylös. plié relevé ja toinen käsi ylös, échappé toiseen 2 x, échappé neljänteen croisé, échappé toiseen en face, échappé neljänteen croisé, (suunta vaihtuu), plié ja détourné relevé ympäri, takajalka tulee pikku rondin kautta eteen, plié ja sous sous, kädet en couronne (toisin sanoen viides asento, siis molemmat kädet ylhäällä).

Tangossa tehtiin tavallisten releveitten (ilman plietä ja plien kera) lisäksi fondueta, balloné-sarjaa, yhden jalan plié passé retirét, tasapainoja, venytyksiä tangolle siten että toinen jalka kärjellä, ja pari uutta ja haastavaa liikettä. Ekasta asennosta yksi dégagé (tendu) eteen, ja toinen siten että tukijalka nousee samalla suoraan kärjelle ilman plietä. Kaikkiin suuntiin. Sen jälkeen tehtiin sama toisin päin: dégagé eteen / sivulle / taakse tasajalalla ja kun jalka tuodaan takaisin noustaan suoraan kärjelle ilman pliétä, tällä kertaa ekaan asentoon. Ei siis mennä ensin ekaan, ja siitä ylös, vaan kun toinen jalka lähestyy, tehdään jo se relevé. Se oli uutta, eikä mitenkään helppoa! Tehtiin myös valmistavia piruettiharjoituksia keskellä, yhden jalan tasapainoja, ja diagonaalissa eräänlainen chaînés déboulé -harjoitus. Siinä mentiin todellakin kieli keskellä suuta. :)

M-P:n ja G:n tunnit ovat aina ihan omaa luokkaansa, mutta tämä tiistai antoi kyllä parhaat tanssi-fiilikset pitkään aikaan! Opin uutta ja sain korjata vanhaa. En turhautunut vaikka kaikki ei onnistunut. Jatko 3-tunnilla saatiin tehdä pätkä Balanchinen koreografiaa: nopeaa,  mutkikasta ja täysin poikkeavaa tavallisen balettitunnin tekniikkaharjoituksista. Mutta kun nappasin askeleet, se oli aivan ihanaa!

Jännitystä elämään!

Variaatioiden harjoittelu on jännittävää puuhaa. Sen verran jännää että jännitän helposti liikaa! Jos joku on lukenut mun englanninkielisen postauksen tästä (Princess Diary, Part 1), niin tietää jo miksi se on muka niin ihmeellistä. Olen tanssinut tosi kauan, se tiedetään. Mutta olen harjoitellut melkein pelkästään tekniikkaa! Kun aloitin baletin, ei edes ollut näytöksiä aikuisille baletin harrastajille. Lavalla olen ollut todellakin vasta kuusi kertaa, mikä on kieltämättä aika köyhää tuhansien tanssituntien jälkeen. Mutta hei - parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Tässä videossa on meidän vuoden 2010 kevätnäytöksen musiikki, eli Pas de Trois Joutsenlammen ekasta näytöksestä. G käytti samaa liikemateriaalia sovellettuna, mutta numero oli vähän lyhyempi (noin 4 min). Tämä on perinteisesti pas de trois, sen sijan meitä oli lavalla 12 tanssijaa. Oli erilaisia sisääntuloja, kuviota ja vaikeutta. Meidän paras tyttö veti myös fouetté-piruetit loppu-huipennukseksi. Yleisökin taisi tykätä. Huvittaa kyllä ajatus että olen tanssinut "Joutsenlampea" lavalla! :D

Nyt harjoitellaan pointe-tunnilla jo osia soolo-variaatioista. En olisi ikinä ajatellut enkä uskonut enkä edes uskaltanut toivoa että tähän vielä päästään! Kun menin ekalle pointe-tunnille vuosi sitten, kuvittelin että tehdään perustekniikkaa vuosiksi eteenpäin. Variaatiot olisivat edistyneille ja hyville tytöille. En ollut edes kateelliinen, kun tiedän miten vaikeata baletti on ilmankin kärkitossuja! Syksyn alussa opettajamme kuitenkin ujutti sen Sinilinnun varkan (YouTube) tunnille. Tosin pelkästään alun ja hivenen helpotettuna, mutta tunnisti kyllä mistä baletista oli kyse.

Mulle iski paniikki. Ekalla tunnilla en edes yrittänyt! En voinut uskoa että opettaja oli tarkoittanut saman variaation myös mulle opeteltavaksi! Jep, vakava puute mun baletti-itseluottamuksessa.  Piti huovata asiaa oikein kunnolla, vuodattaa tanssi-kamuille turhautumiset ja pelot ja lopulta myös paljastaa opelle mikäs siinä niin hermostuttaa  - ja sitten tokenin siitä. Kun variaatiota pilkottiin pienempiin osiin, mikään ei ollutkaan mahdotonta. Ja kun harjoittelin koreota itsekseni, uskaltauduin myös jo vähän eläytyä rooliin. Olen ennenkin löytänyt nautintoa pelkästään tekniikan treenaamisesta, ei kai tämä voisi olla niin erilaista?

Opettajani on siitä ekasta kerrasta oppinut ovelammaksi. Sen sijan että hän kertoisi (mulle) etukäteen mitä ollaan harjoittelemassa, hän vain näyttää tehtävät askeleet ja laittaa sitten musiikin soimaan. Ihan niin kuin muutenkin tunneilla. Viime perjantaina musiikki oli tuttuakin tutumpi, mutta olin niin keskittynyt askeleisiin etten tajunnut mitä oltiin tekemässä. Vasta kun olimme jo lopettaneet, ope kertoi että kyseessä oli Grand Pas Classique:n variaatio. Ei tietenkään kokonaan, vain ekat 16 laskua ja ilman attitude relevétä (muistakaa että olen tehnyt vasta yhden vuoden kärjillä, kerran viikossa) - mutta silti! Olen aina ihaillut Elisabeth Platelin puhdasta ja tyylikästä tanssimista. Jos olisin tiennyt ennakkoon että harjoitellaan osa hänen variaatiostaan, olisin luultavasti jänistänyt! Onneksi en kuitenkaan  luovuttanut, se oli nimittäin ihanaa!

Oikea pätkä löytyy yllä olevasta videosta, kohdasta 06:25 ja ensimmäiset 16 laskua, joista 8 ekaa toistettuna. Ensi kerralla aion kysyä saisko kokeilla myös sitä relevé attitudea. M-P:n tunneilla ollan nimittäin harjoiteltu tangossa vastaavaa relevétä yhdelle jalalle ja kaikkiin suuntiin. Degagé, siis irtoava jalka on ollut suorana, mutta sen ei pitäis olla helpompaa kuin attitude. Sain siitä myös harvinaista kehua, joten lienen oikeilla jäjillä. :)

Mites mieltä te olette variaatioiden harjoittelusta? Tiedän että nuorena aloittaneilla tanssijoilla on todennäköisesti enemmän kokemusta, ja olisi kiva kuulla lisää. Mutta muiltakin toivon palautetta: onko haaveissa joku tietty variaatio vai oletteko jo ihan tyytyväisiä ilmankin?

Tanssillisin terveisin,   
Johanna

Tripla-setti

Eilen tein jotain mitä en ole harrastanut yli 10 vuoteen, nimittäin kolme balettituntia yhteen putkeen. Aloitin perustasosta, jatkoin siitä edistyneitten jatkotasolle ja päätin illan pointe-tuntiin. Hullun hommaa! Mutta perustasolla halusin keskittyä nimenomaan perusasioihin, mikä mulla nyt just tarkoittaa suurempaa aukiertoa tendun loppuvaiheessa ja yläselän pidentämistä. Tai kuten Madame sen sanoo: More. More! Mietin etukäteen että kun tunti on täynnä, eikä taso ole mun oma, saisin tehdä aikalailla rauhassa "omaa juttuani". Siis ilman opettajan korjauksia ja huomiota. Niin että tunti olisi lähinnä sellainen mukava ja itseeni keskittynyt lämppäri loppu-illaksi. Hah!

Ensimmäiseksi Madame kysyi hivenen tiukkaan sävyyn että "what are you doing here?" Kun en halunnut siinä ruveta selittelemään, vastasin vaan että "warm-up". Mutta toisin kuin olin aatellut, treeni ei ollut mitään laittia lämppäriä. M-P tuli korjaamaan yhtä paljon kuin muulloinkin, ja oli itse asiassa vielä tiukempi. Kun tehtiin venytykset tangolla (developpé ja jalka tangolle toiseen asentoon) jäin kaiken lisäksi kiinni fuskaamisesta! Meillä oli nimittäin käytössä ylimääräinen leikkikehä-tanko joka on tavallista vielä vähän korkeampi. Oikealla jalalla en vaan pysty tekemään siistiä developpeeta niin korkealle ilman pliétä. Joten tein jotain sinnepäin - ajatuksena vain ja ainoastaan saada se kirottu jalka sille kirotun korkealle tangolle.

Hyvin ylettyy.. Kuva: Dane Shitagi / Ballerina Project.

 Madame oli tietenkin just sillä hetkellä mun selän takana. Yritin siinä selittää etten ylety jäykemällä koivella, mutten ehtinyt edes puhua loppuun. "No excuses", oli open yksiselitteinen kommentti. Ei muuta kuin uudestaan ja alusta. Madame halusi että vien developpeen aikana vastapuolen ylävartalon hieman sivulle (katse myös) tehden näin "tilaa" jalalle. Tein siinä sitten parhaani ja kopautin kuiteskin varpaat puiseen kehikkoon kun en ihan ylettynyt. Mutta aloitus oli kuulemma nyt hyvä. Tytöt, niin se vain on ettei saa luovuttaa ennen kuin on edes yrittänytkään - ja vaikka ei onnistuisi, sinne päin tekemällä ei kehity laisinkaan!

Muuten Marie-Pierren perustaso oli yllättävän haastava. Kun oma tunti alkoi olin jo siinä rajalla että jaksanko?  M-P tarjoskin meille tiukkaa settiä. Nopeita tenduita ja degagéita, isosti liikkuvaa port de bras:ta, lisää killeri-venytyksiä, ja palautettakin oikein vauhdilla. Koko ajan pitäisi hakea enemmän pituutta, venyvyyttä, aukikiertoa (oma maksimaalinen, ei mitään väkisin väännettyä) - ja siihen päälle vielä lisätä jotain "omaa". Madame nimittäin kammoksuu "balettikoulu-robotteja" (hänen sanansa, ei mun). Se ei tarkoita että saadaan tehdä omaa koreografiaa, mutta joissain käsien vienneissä on hyppysellisen verran enemmän vapautta tulkita musiikin fraasit oman mieltymyksen mukaan. Aika nopeasti siinä mennään kyllä ihan metsään. ;) Keskilattian petit allegroissa taas piti olla nopeaa ja näppärää ja tanssillista. Mä sähläsin tyylikkäästi joka ikisen sarjan. Aina ei voi onnistua.



Tässä videossa on sama alku kun meidän tankosarjassa, tosin me tehtiin se puolet nopeammalla tempolla. Marie-Pierre "lauloi" meille koko askelkuvion ranskaksi: dessus - dessous, dessous - dessus jne.. eli pas de bourreet over ja under.

Illan tripla-setin päättävä pointe-tunti sujui onneksi paremmin. Tajusin vihdoin sen viimeviikkoisen keskilattiasarjan - näköjään mulla toimii kaikki vähintään viikon viiveellä - ja tasapainotkaan eivät olleet niin heiluvia. Tangossa meillä oli yksi vähän hurjanpuoleinen venytys: relevé kärjille, developpé, jalka toiseen asentoon tangolle, ja tavalliset venytykset molemmille sivuille. Sitten nilkasta kiinni ja jalka ylös kohti kattoa. Hienoinen kallistus ja katse toiseen suuntaan. Kärjillä. Ei ollut ihan helppoa saada otetta tossun kovasta pohjasta - ja se kärjillä olo teki koko homman tosi haastavaksi! Vasemmalle onnistuin, ja oikealle - no, arvaatte jo varmaan.. Vedin kuitenkin kaikki kolme tuntia täysillä! Tämän ja huomisen päivän loikoilen ihan taatusti sohvalla. :)

Allegro!

Voih. Eipä ole kroppa ollut näin kipee koko kesänä.. Toinen taukopäivä ja vieläkin tuntuu maanantain ja tiistain baletit lihaksissa. Arvasin kyllä mitä tuleman piti, eikä G-Force pettänyt! Turha kuvitella että kesän jälkeen annettaisiin yhtään armoa! Tangossa riitti tehoja, etenkin kun mun kesätanko oli enemmän sellaista laittia lämppäriä, lyhyttä ja nopeasti keskelle. Nyt sai taas painaa töitä ihan tosissaan. And I love it! Ja kun kesällä sai enimmäkseen itse-korjailla tangossa (sekin on hyvä oppia), tuli ope nyt heti hands-on korjaamaan selän linjausta, nilkkoja, varpaita, käsiä..

Mun jalat ovat näemmä kesän aikana laiskistuneet. Siis tuo super-tärkeä kantapää-päkiä-varpaat liike. Siinä ei sais koskaan herpaantua, ihan sama onko nopea sarja vai ei. Tendu  on tendu vasta kun sen tekee kunnolla, muuten se on vain jalan vienti eteen/sivulle/taakse. Jännää, vaikka battement tendu on ensimmäisiä liikkeitä mitä opetellaan, se on usein viimeisiä mikä opitaan! Oikein hyvä tendu-opas löytyy muuten täältä Dance Advantage Net:in sivulta (englanniksi, mutta selkokielellä).

Keskellä tehtiin uusi allegro-sarja, ja kun näin open velmun ilmeen, tiesin että kohta olis tilaisuus mennä kunnolla metsään! Heh heh.. Alku näytti vielä mahdolliselta, mutta sitten siinä oli askelyhdistelmiä joita en vain kertakaikkiaan tajunnut. Tai siis näin, mutta informaatio ei kulkenut pään ja jalkojen välillä. G näytti kärsivällisesti monta kertaa, ja vielä uudestaan, enkä siltikään napannut sarjaa. Sitten tein jotain, mistä en ole lainkaan ylpeä, ja josta luulin jo päässeeni eroon. Luovutin. Menin sen askelkuvion kanssa niin lukkoon, että jäin hölmönä seisomaan tankojen viereen! Vaikka muillakaan ei ollut helppoa, eikä kukaan tehnyt sitä ihan nappiin. Kaikki muut kuitenkin yrittivät. Ja sitähän mä saarnaan koko ajan, että aina pitää yrittää!

Huomenna (perjantaina) en kyllä aio luovuttaa missään kohtaa, en vaikka joutuisin hyppimään tasajalkaa jos en muuta muista, keksi tai kykene! Se on nimittäin yksi tärkeä asia mihin olen yrittänyt panostaa: mokaat ihan miten päin vain, lopeta aina tyylillä! Jos esim piruetti menee persuksilleen, pelasta se hienolla loppu-poosalla, then get over it & move on. Leiki oikeasti että peilin sijaan on live-yleisö, ja tanssi heille koko rahan edestä! Ja nyt kun kirjoitin sen tänne, mulla ei ole huomenna muuta vaihtoehtoa. Aapua.. ;)

Tiistaina pointen jälkeen jäin hetkeksi harjoittelemaan, ja keksin yrittää sitä sarjaa uudestaan. Siinä kohtaa G huomasi mitä tein ja tuli auttamaan - ja olinkin jo oikeilla jäljillä! Piti enää yhdistää palaset ja sisäistää yksi uusi liike, niin se oli lähestulkoon siinä. Se mikä oli aiheuttanut mun lukkiutumisen, oli yksinkertainen mutta harvinaisempi jeté fermé, eli jeté hyppy yheltä jalalta, mutta alastulo kahdelle. Melkein glissade, mutta ei kuitenkaan. Mun jalat halusi siinä kohtaa tehdä aina jotain muuta, ne ei tunnistanut sitä hyppyä ja siitä se system error :P. Jos jotakin kiinnostaa, sarja menee diagonaalissa näin (luulisin):

Balloné effacé - jeté fermé (oikea jalka edessä)- sissone ouvert - coupé (vasen jalka takana) - askel oikealla - jeté (vasen vie) fermé - sissone ouvert (matala arabeski) - coupé - jeté coupé.
Tämä oli eka osa, lisää vielä tulossa.. Kysessä siis petit allegro, ja aika nopsalla tempolla!

Tiistaina piti oikeastaan olla piitkästä aikaa M-P:n tunti, mutta toisin kävi. Oman arvionsa mukaan hän tulisi kuitenkin opettamaan kolmen viikon päästä - ja peukut pystyyn että hän on pian taas kunnossa! Koulu oli saanut tietää ilmeisesti vasta viime hetkellä, ja G hälytettiin samana päivänä töihin. Onneksi, siis meidän kannalta! Tietenkin olimme pettyneitä M-P:n takia, mutta en valita. On silläkin puolensa että vielä parin-kolmen viikon ajan kaikki mun pointe-tunnit ovat Gabriellan opettamia. Ehtii saada paljon korjauksia ja vahvistaa jalkoja ennen kuin Marie-Pierre heittää taas uutta haastetta kehiin!

Muuten, uudet kärkitossuni saivat myös G:n hyväksynnän. Pointe-tunti meni jopa paremmin kuin odotin, eli kannatti käydä kesän treenaamassa siellä perustason tunneilla. Vasenta tossua joudun vielä muokkaamaan, siinä Blochin mallissa on nimittäin pehmuste valmiina kärjessä, mutta se ei istu oikeassa paikassa. Varvas ei tykkää. Tunnin lopussa tehtiin vielä hyppyjä viidennessä, siis kärjillä, ja siinä kohtaa ukkovarpaat lauloi jo hoosiannaa.. Hullun hommaa, ja silti tahtoo lisää! :D

Ekalla tunnilla mua huvitti kun olin jo unohtanut miten meidän pienestä opesta lähtee niin paljon ääntä, heh. Yksi mun tanssisiskoista tykkäsi että onpas kotoisaa, kun baletin opettaja karjuu täsmälleen samalla nuotilla kuin hänen roomalainen laulunopettajansa (joka on laulanut aarioita maailman isoimmilla lavoilla). Ero meidän kesäsijaiseen ja moneen muuhun on kyllä korvin kuultava.. Korjauksia ja käskyjä siis satelee, muttei G-Force sentääs mikään vääpeli ole. Tunneilla on hyvä meininki, on energiaa ja tanssin iloa. Ja tästä onkin hyvä avata tanssi-syksy, fanfaarien kera!

Katsokaa vaan miten riemukkaasti ja painovoimaa uhmaten Natalia Osipova ja Ivan Vasiliev tanssivat!

Koreografia: Vasily Vainonen (1932).

Hot hot hot

Nyt on kuulkaas oikeasti liian kuuma kirjoittaa blogeja! Sain just vielä viimeisteltyä englanninkielisen, hiki otsassa ja hitaammin kuin ikinä.. Mutta valmista tuli, yay! Tänne palaan kunnon tekstin kera ensi tiistaina, kun ei ole tanssia ja säätiedotus lupaa sateita anyway. Mites teillä? Onko teidän tanssikouluissa ilmastointi vai valuuko hiki jo ekan plién kohdalla? 

Ihanan vilpoista!
Tanssija: Katherine Williams, ABT. Photo: Gene. Schiavone

Viime viikolla ihmettelin jo tämän touhun järkevyyttä kun riisuin vilpoisat sandaalit, puin ouch-pouchit varpaiden päälle ja tungin jalkani ahtaisiin kärkitossuihin. Oma pikku sauna varpaille! Oikeasti, voiskohan kärkitossuissa olla ilmastointireiät? Olen muuten käynyt nyt toistamiseen ihan tavallisen tunnin kärjillä, mulle aivan uusi aluevaltaus. Kertauksena kerrottakoon, että aloitin kärjillä viime vuoden elokussa ja olen käynyt siitä asti säännöllisesti yhdellä viikottaisella pointe tunnilla. Nyt kesällä mun koulu ei kuitenkaan tarjoa erillistä pointe-tuntia, enkä halunut olla koko kesää ilmankaan, joten.. Keskustelin siis asiasta opettajani kanssa ja sain luvan tulla treenaamaan perustason tunnille! Omalle jatkotason tunnille mulla ei ole vielä kärkitossuissa asiaa, eikä siinä olisi mitään mieltäkään.

Ekasta kerrasta voitte lukea mun toisesta blogista, ja toka kerta ei poikennut siitä vielä paljonkaan. Tein kaiken kärjillä mitä ollaan tehty myös pointe-tunnilla, ja fonduet tein tankoon päin. Keskilattialla en tehnyt piruetteja, mutta tasapainot neljännestä. Hidasta chaînés deboulés & piruetti-spottaus-harjoitusta tein puolivarpailla, mutta pique piruetit taas kärjillä. Sen voin sanoa, että nyt muistan taas minkälaista oli olla ihan aloittelija. Olo on paikoin epävarma ja melkoisen kömpelö, mutta kieli keskellä suuta yritän vain parhaani! Perustason tunnilla on kiva porukka ja kannustava ryhmähenki, joten viihdyn siellä tosi hyvin. G pitää myös tiukkaa kuria, ja senkin voin kertoa että harjoitukset aloitetaan kurinalaisemmin kuin jatkotasoilla. Kaikki ovat valmiina asennossa, ready to dance! 

P.S. Päivitin myös edellisen postauksen, lisäykset löytyvät punaisella merkattujen päivämäärien (10.6.) perässä. Päivitykset koskevat Footlightin syksyn J3-tunteja ja pointe-opetusta. Kommentteja saa lisätä tietenkin edelleen jos siltä tuntuu.