Sitä saa mitä tilaa :)

Haluan tässä vielä kiittää eilisestä kesäpäivästä - luulin jo että mennään kohti syksyn koleuksia, ja lujaa! No, kohta ilmat viilenevät joka tapauksessa ja balettikassiin pitää pakata muutakin kuin puvun, legginsit ja hamosen.. Olin jo pitkään katsellut sellaista haalarimallista lämppäriä, jonka voisi rullata alas - ja sellainen löytyi Porsellin alekorista! Tein äkkiä kahden muun tanssisiskon kanssa yhteistilauksen rahdin säästämiseksi, ja tilauksemme tuli viime perjantaina postissa. 

Haalari on 89% puuvillaa, ja loput nylon-lycraa. Tuntuu tosi mukavalta päällä. Ja maksoi alessa vain 7,20 puntaa (8,50 €)! Tietenkin tälläista löysää haalaria voi pitää vain ennen tuntia, tai sitten se on riisuttava viimeistään plie-sarjan jälkeen. Lahkeet ovat liian leveät eikä polvienkaan linjaus näy. Mutta koska olen nykyään usein koululla jopa tunnin etuajassa, on kivaa pukea jotain mukavaa ja lämmintä päälle ennen treeniä. Hieman tässä haalarissa hämää se että opellani on melkein samanlainen - nytkin kun katson sitä tuossa sohvalla se tuntuu sanovan mulle "Johanna, ojenna nilkkaa"! ;)

Lisäksi ostin kärkitossuihin uudet pehmusteet varalle. Haluan kokeilla jotain muuta kuin ouch-poucheja jotka kyllä nekin toimivat hyvin (ilman ei tulis mitään). Tosin mun vasemman jalan ukkovarvas on alkanut ärtyä ulkosyrjän nivelen kohdalla, ja olen käyttänyt siihen compeed rakkolaastaria sopivan kokoiseksi leikattuna. Näissä ToeSaversin (DanzTech) Skinny Dipseissä (7,35 £) on valmistajan mukaan joku erityisen toimiva geelipehmuste, mutta pitää katsoa ensin miten oikeasti toimivat tunnilla. Ne voi kääntää kummin päin vain, mutta taidan tykkää enemmän jos geelipuoli on sisäpuolella. Käytön jälkeen pitäisi puuteroida vauvatalkilla, joten tuleepa sitäkin ostettua ensimmäistä kertaa, heh.. Anyway, jalat eivät ole samanlaiset päivästä toiseen. Yhtenä päivänä pärjää vähemällä toppauksella, toisena päivänä sitä haluais kävelläkin pumpulin päällä.

Olen myös leikannut meikkisienen palasta lisätoppauksen isovarpaan alle, kun sille kohdistuu liikaa painetta kärjillä. Mun tossut eivät ole edes leveät, mutta jalkani on tyyppiä "compressible", eli se menee puristuksessa jonkin verran kasaan. Silloin jalka painuu toussussa alemmaksi kuin pitäisi, eikä boksin "siivet" tue yhtä hyvin. Luulisin. Jos käyttäisin yhtään kapeampaa tossumallia, en kuitenkaa voisi tehdä mitään hitaita releveitä demi-pointen kautta, enkä kylllä mitään missä ollaan kantapää alhaalla. Ei siis auta muu kuin tuunata omat toppaukset!

Tilasin lisäksi Harmonien valkoisen kietaisuneuleen (Porselli), mutta se on reippaasti liian iso. Jostain syystä lappuun oli merkattu medium, vaikka pesulapussa lukee large. Ei sillä väliä, se olisi ollut m-kokoisenakin liian iso mulle. Ehkä sille löytyy vielä ottajaa. Hmm.. voisin myydä kiinostuneelle kympillä, postikulut mukaan lukien. Ja ostin samalla Blochin "covert elasticit", viimeksi kun tarvitsin näitä olivat jokaisesta Helsingin liikkeestä loppu! 

Ennen kun otan kaikki uudet ostokset käyttöön, pitäisi tänään vielä ommella kuminauhoja pehmeisiin tossuihin. Blochin proformit ovat odotelleet jo jonkin aikaa käyttöönottoa. Olen päätynyt siihen että parempi käyttää yhtäaikaa useampaa tossuparia kuin kuluttaa yksi tossupari kerralla loppuun.

Tällä kertaa tälläinen postaus. Ei tekniikka-mietteitä, eikä tuntikokemuksia. Vai pitäiskö sittenkin? Viime perjantaina oli nimittäin aika mahtava kombo, jatko 3 ja siihen päälle pointe. Tehoja niin paljon että naama oli kuin keitetty rapu jälkeenpäin. Hyviä korjauksia, ja haastavia sarjoja. Bournonville-tyylinen petit allegro oli mun suosikki, se oli tosi nopea ja siinä oli myös piruettia. Joka onnistui vihdoin taas triplana, jee! Muutenkin tehtiin vissiin joka keskilattian sarjassa erilaisia piruetteja. Ei auttanut muu uskoa itseensä ja pyöriä oman akselin ympäri. Ja se on siinä. :)

Eipäs, kun se on tässä. Päivän loppukevennyksenä Christopher Wheeldonin uusi baletti Alice's Adventures in Wonderland. Tässä kohtauksessa tehdään "hieman" parodiaa Ruususen Adagiosta - ihan hulvaton!

1-vuotis juhlat!

Siitä on nyt tasan yksi vuosi aikaa kun aloitin kärjillä treenaamisen - ja kolme tossuparia myöhemmin voin sanoa ainakin sen etten ole katunut yhtäkään tuntia!

22.8.2011 Hei! Olen editoinnut tekstiä sitten eilisen. Pointe-vaatimuksiin tuli tarkennusta ylemmältä taholta ja selvensin myös tekstiä pointe / baletti -alkeiden osalta.

Viime perjantaina palasin pointe-alkeisiin, samalle tunnille josta vuosi sitten aloitinkin. HUOM: pointe alkeet ei ole sama kuin baletti-alkeet, vaan edellyttää siis jatkotasolle edistyneitä klassisen baletin opintoja! Pointe-tunnilla ei tehdä tavallista tankoa ja keskilattiaa, vaan tunti keskittyy nimenomaan kärjillä tehtäviin harjoituksiin. Silloin vuosi sitten tunti oli tosin vielä seka-taso, pelkästään "pointe" nimeltään, ja meitä oli vain kaksi aloittajaa (muut olivat kärjillä jo perus - edistyneellä tasolla). Pointe-tunnithan eivät yleensä ole kärki-alkeistunteja, vaan siellä tehdään jo muutakin, vaikkapa pieniä variaatioita. Esim Helsingin tanssiopistossa on erikseen  J1-tason tunteja joilla aloitetaan kärjillä, aina 15 minuuttia tunnin päätteeksi.

Luulin siis ettei mulla olisi mitään saumaa osallistua pointeen ilman kärki-kokemusta, mutta kun Gabriella sanoi että hän ottaisi myös uudet huomioon, ja antoi mulle samalla luvan tulla tunnille olin innoissani kuin mikä! 16 vuoden tanssimisen jälkeen vihdoinkin kärjille! Parempi myöhään kuin liian aikaisin, tai ei milloinkaan.  Mutta on se vaikeata.. Kaikki heikkoudet ja maneerit moninkertaistuvat kärjillä, ja jos ei pidä varansa voi todellakin teloa itsensä! Onneksi meidän opettaja on todella tarkka siitä ettei tehdä mitään yli omien kykyjen.

Yksi vuosi ja kolme tossuparia myöhemmin..

Tällä kertaa pointe-tunti on siis merkattu alkeistasoksi, vaikka meitä on edelleen myös enemmän harrastaneita. G:n tuntihan siirtyi viime vuonna äitiysloman takia Marie-Pierrelle, ja koska hänen tuntinsa on tarkoitus jatkaa siitä mihin jäätiin, haluttiin kuitenkin myös tarjota alkava tunti uusille innokkaille. Muuten, jos jotakin kiinnostaa, vielä ehtii mukaan - kunhan kysyt ensin opettajalta lupaa! Voin kertoa tässä sen mitä Gabriella kertoi meille kaikille (huom. tarkennettu 22.8.11):

- pointe-tunnille tarvitset opettajan hyväksynnän.

- pointen lisäksi olisi hyvä, siis suositeltavaa, käydä vähintään yhdellä G:n viikottaisella tunnilla. Tämä siksi että opettaja ehtii tutustua perinpohjaisemmin kuhunkin oppilaaseen, heidän mahdollisuuksiin, rajoituksiin ja tapoihin työskennellä (esim miten ottaa korjauksia vastaan). Näin voidaan tuntiharjoitukset suunnitella oppilaitten tarpeita vastaavaksi ja edistyminen on siten huomattavasti nopeampaa (ja tunnit mielekkäämpiä). Itse käyn pointen lisäksi yhdellä J2- ja kahdella J3-tason tunneilla.

- pointe-päivänä olisi hyvä käydä toisellakin balettitunnilla, mutta sen ei tarvitse olla heti ennen. Jalat toimivat silloin paremmin (voin kokemuksesta sanoa että pitää paikkansa).
- jos ei käy edellisellä tunnilla (joka on taso J3), pitää tulla ajoissa ja lämmitellä vähintään 15 minuuttia ennen. Keskity etenkin polviin, nilkkoihin ja varpaisiin!

- pointe alkeet ei ole sama kuin baletti-alkeet. Lukuunottamatta varsinaista kärkitekniikkaa, muu baletin perustekniikka ja askeleet tulee osata. Tämä edellyttää yleensä vähintään 2-3 vuotta klassisen baletin opiskelua, mutta on hyvin yksilöllistä. Pointe alkeis-oppilaan olisi kuitenkin suotava pärjätä suht hyvin G:n J1-tasolla.

- vaikka ollaankin aikuisia harrastajia, ja tanssitaan omaksi iloksi, Gabriella ottaa pointe-tekniikan hyvin vakavasti. Kyseessä on myös jokaisen terveys.

Suosittelen muuten jokaista lukemaan Tanssifysioterapia.fi:n sivua klassisen baletin tekniikasta ja sen aiheuttamasta kuormituksesta jalalle.

Miten ommella tossujen nauhat? Tapoja on erilaisia, mutta tässä on yksi hyvä:

Tunnin aluksi, ennen kuin kukaan sai edes mennä tangolle, oli uusien oppilaitten tossutarkastus. Ope katsoi joka ikisen parin läpi ja neuvoi tarpeen tullen ompelemaan nauhat uusiksi. Hän näytti myös miten nauhat sidotaan oikeaoppisesti (tunnille ei tulla repsottavilla nauhoilla), ja miten tossut ajetaan sisään. Muutamilla oli ihan kivikovat tossut kun eivät tienneet miten valmistella niitä etukäteen. Saivat sitten juosta ympäri salia puolivarpailla! Sen jälkeen siirryttiin tangolle ja tehtiin perus-vahvistavia releveitä kuudennessa, ekassa ja tokassa. Lisäksi pas de bourrét ja bourré suivi, siis matkustavaa bourréta tankoja pitkin, siten että kokeneemmat ensin. Jotain muutakin tehtiin, mutta uudet saivat lopettaa aikaisemmin ja meitä oli kuusi jotka jatkettiin vielä.

Hyvät lukijat, haittaako jos hehkutan ihan pikkasen? Musta on nimittäin mahtavaa etten ole enää ihan aloittelija! Kun muistan mitkä asiat olivat älyttömän vaikeita tai peräti mahdottomia vielä viime vuonna, ja nyt jo mahdollisia - edistystä on siis oikeasti tapahtunut. Opettajankin mielestä olen jo pointe-perustasolla (siis hänen tunneillaan). Jos joku nyt miettii miksi käyn silti alkeistasolla, niin sen takia että aina voi ottaa aikalisän ja parantaa perusteita! Tiistaisin kun on se paljon vaativampi perustaso, jossa saa mennä kieli keskellä suuta että pysyy perässä. Siksi tekee tosi hyvää kun voi harjoitella toisen tunnin rauhallisemmin. Tein kuiteskin osan alkeistunnista poispäin tangosta, kunnes G välillä käski takaisin - heh, yritin kai liikaa :)

Lisa Howell opastaa tossujen sisäänajossa:

Allegro!

Voih. Eipä ole kroppa ollut näin kipee koko kesänä.. Toinen taukopäivä ja vieläkin tuntuu maanantain ja tiistain baletit lihaksissa. Arvasin kyllä mitä tuleman piti, eikä G-Force pettänyt! Turha kuvitella että kesän jälkeen annettaisiin yhtään armoa! Tangossa riitti tehoja, etenkin kun mun kesätanko oli enemmän sellaista laittia lämppäriä, lyhyttä ja nopeasti keskelle. Nyt sai taas painaa töitä ihan tosissaan. And I love it! Ja kun kesällä sai enimmäkseen itse-korjailla tangossa (sekin on hyvä oppia), tuli ope nyt heti hands-on korjaamaan selän linjausta, nilkkoja, varpaita, käsiä..

Mun jalat ovat näemmä kesän aikana laiskistuneet. Siis tuo super-tärkeä kantapää-päkiä-varpaat liike. Siinä ei sais koskaan herpaantua, ihan sama onko nopea sarja vai ei. Tendu  on tendu vasta kun sen tekee kunnolla, muuten se on vain jalan vienti eteen/sivulle/taakse. Jännää, vaikka battement tendu on ensimmäisiä liikkeitä mitä opetellaan, se on usein viimeisiä mikä opitaan! Oikein hyvä tendu-opas löytyy muuten täältä Dance Advantage Net:in sivulta (englanniksi, mutta selkokielellä).

Keskellä tehtiin uusi allegro-sarja, ja kun näin open velmun ilmeen, tiesin että kohta olis tilaisuus mennä kunnolla metsään! Heh heh.. Alku näytti vielä mahdolliselta, mutta sitten siinä oli askelyhdistelmiä joita en vain kertakaikkiaan tajunnut. Tai siis näin, mutta informaatio ei kulkenut pään ja jalkojen välillä. G näytti kärsivällisesti monta kertaa, ja vielä uudestaan, enkä siltikään napannut sarjaa. Sitten tein jotain, mistä en ole lainkaan ylpeä, ja josta luulin jo päässeeni eroon. Luovutin. Menin sen askelkuvion kanssa niin lukkoon, että jäin hölmönä seisomaan tankojen viereen! Vaikka muillakaan ei ollut helppoa, eikä kukaan tehnyt sitä ihan nappiin. Kaikki muut kuitenkin yrittivät. Ja sitähän mä saarnaan koko ajan, että aina pitää yrittää!

Huomenna (perjantaina) en kyllä aio luovuttaa missään kohtaa, en vaikka joutuisin hyppimään tasajalkaa jos en muuta muista, keksi tai kykene! Se on nimittäin yksi tärkeä asia mihin olen yrittänyt panostaa: mokaat ihan miten päin vain, lopeta aina tyylillä! Jos esim piruetti menee persuksilleen, pelasta se hienolla loppu-poosalla, then get over it & move on. Leiki oikeasti että peilin sijaan on live-yleisö, ja tanssi heille koko rahan edestä! Ja nyt kun kirjoitin sen tänne, mulla ei ole huomenna muuta vaihtoehtoa. Aapua.. ;)

Tiistaina pointen jälkeen jäin hetkeksi harjoittelemaan, ja keksin yrittää sitä sarjaa uudestaan. Siinä kohtaa G huomasi mitä tein ja tuli auttamaan - ja olinkin jo oikeilla jäljillä! Piti enää yhdistää palaset ja sisäistää yksi uusi liike, niin se oli lähestulkoon siinä. Se mikä oli aiheuttanut mun lukkiutumisen, oli yksinkertainen mutta harvinaisempi jeté fermé, eli jeté hyppy yheltä jalalta, mutta alastulo kahdelle. Melkein glissade, mutta ei kuitenkaan. Mun jalat halusi siinä kohtaa tehdä aina jotain muuta, ne ei tunnistanut sitä hyppyä ja siitä se system error :P. Jos jotakin kiinnostaa, sarja menee diagonaalissa näin (luulisin):

Balloné effacé - jeté fermé (oikea jalka edessä)- sissone ouvert - coupé (vasen jalka takana) - askel oikealla - jeté (vasen vie) fermé - sissone ouvert (matala arabeski) - coupé - jeté coupé.
Tämä oli eka osa, lisää vielä tulossa.. Kysessä siis petit allegro, ja aika nopsalla tempolla!

Tiistaina piti oikeastaan olla piitkästä aikaa M-P:n tunti, mutta toisin kävi. Oman arvionsa mukaan hän tulisi kuitenkin opettamaan kolmen viikon päästä - ja peukut pystyyn että hän on pian taas kunnossa! Koulu oli saanut tietää ilmeisesti vasta viime hetkellä, ja G hälytettiin samana päivänä töihin. Onneksi, siis meidän kannalta! Tietenkin olimme pettyneitä M-P:n takia, mutta en valita. On silläkin puolensa että vielä parin-kolmen viikon ajan kaikki mun pointe-tunnit ovat Gabriellan opettamia. Ehtii saada paljon korjauksia ja vahvistaa jalkoja ennen kuin Marie-Pierre heittää taas uutta haastetta kehiin!

Muuten, uudet kärkitossuni saivat myös G:n hyväksynnän. Pointe-tunti meni jopa paremmin kuin odotin, eli kannatti käydä kesän treenaamassa siellä perustason tunneilla. Vasenta tossua joudun vielä muokkaamaan, siinä Blochin mallissa on nimittäin pehmuste valmiina kärjessä, mutta se ei istu oikeassa paikassa. Varvas ei tykkää. Tunnin lopussa tehtiin vielä hyppyjä viidennessä, siis kärjillä, ja siinä kohtaa ukkovarpaat lauloi jo hoosiannaa.. Hullun hommaa, ja silti tahtoo lisää! :D

Ekalla tunnilla mua huvitti kun olin jo unohtanut miten meidän pienestä opesta lähtee niin paljon ääntä, heh. Yksi mun tanssisiskoista tykkäsi että onpas kotoisaa, kun baletin opettaja karjuu täsmälleen samalla nuotilla kuin hänen roomalainen laulunopettajansa (joka on laulanut aarioita maailman isoimmilla lavoilla). Ero meidän kesäsijaiseen ja moneen muuhun on kyllä korvin kuultava.. Korjauksia ja käskyjä siis satelee, muttei G-Force sentääs mikään vääpeli ole. Tunneilla on hyvä meininki, on energiaa ja tanssin iloa. Ja tästä onkin hyvä avata tanssi-syksy, fanfaarien kera!

Katsokaa vaan miten riemukkaasti ja painovoimaa uhmaten Natalia Osipova ja Ivan Vasiliev tanssivat!

Koreografia: Vasily Vainonen (1932).

Tanssien syksyyn

Tänään en luovuttanut. En vaikka räksyttävät koirat ja yöllinen remontti-reiska valvottivat vielä puolenyön jälkeen ja heräsin sen takia pää sumussa ainakin kolmen tunnin univajeella. Töihin oli pakko mennä vaikka nukkuis seisaltaan, mutta onneksi tanssi on vapaa-ehtoista vapaa-aikaa. Jos ei halua tai jaksa, voi tehdä aina jotain muuta. Pakkasin silti kamat mukaan, kun olen vielä hengissä eikä luitakaan ole poikki. Tanssi on mun työpäivän jälkeinen palkinto, balettiin hurahtaneen herkkua. Miksi mä siitä luopuisin?

Työmatkalla huomasin että avain oli jäänyt kotiin. Mietin kuumeisesti miten ehtisin töistä ennen kello neljää kotiin oven-avausta vastaan. Yhtään myöhemmin, niin maksu nousee 45:een euroon, enkä ehtis myöskään klo 16.30 alkavaan balettiin. Vajaan tunnin kotimatka olis pakkoa ehtiä kolmessa vartissa! Joten ei muuta kuin juosten junalle ja junasta juosten Kamppiin - jossa sain odottaa melkein 10 hermostuttavaa minuuttia. Päätin taktikoida ja ottaa toisen bussin, jos vaikka voittaisin muutaman minsan juoksemalla 8 minuutin kävelymatkan kotiin. Olin lopulta vain 5 minsaa myöhässä ja huoltomies (komea sellainen) odotti jo ovella - annoin rahat käteen ja pääsin sisään. Kaiken hikisen juoksemisen jälkeen oli pakko vaihtaa vaatteet ja ehdin just juosta takasin kaupunkiin lähtevään bussin. Kampissa klo 16:20, 10 minsaa aikaa ehtiä Footlightiin ja vaihtaa vaatteet.

Footlight, sali Mansku3 - pienempi mutta silti kiva!

Olin valmiina lasioven takana kun porukka teki ensimmäistä lämmittelysarjaa (pois päin tangosta, isot pliét kuudennessa ja tokassa plus selän rullauksia), ja hipsin sisään heti sen jälkeen. Huh. Moni mun tanssikamuistakin olisi tehnyt toisin ja jäänyt kotiin, mutta mä en luovuttanut! Jos on mahdollisus päästä tanssimaan, epäsuotuisat olosuhteet ei paina mun vaa'assa yhtään mitään. Olen joskus tullut tunnille suoraan reissusta, jättänyt vain matkalaukun säilöön. Olen naurannut reittioppaan matka-ajoille - tiedän kaikki koti-työ-tanssikoulu -reitit minuutilleen. Sanoinko jo että hullun hommaa? :))  Onks kukaan teistä nähnyt erityistä vaivaa päästäksen tunneille? Uhmannut säitä ja aikatauluja?

Mutta oli se kuulkaas sen arvoista! Meillä oli ihanan tanssilliset, nopeat ja isosti liikkuvat keskilattiasarjat. Olen tykännyt tosi paljon meidän kesäijaisen Silvian tunneista, ja nauttinut siitä että meidän on tanssittava ikään kuin olisimme oikeasti lavalla, elävän yleisön edessä. Katse, pään asento, ylävartalon käyttö - siis se kuulu épaulemant - on tässä tosi oleellista. Tanssin ei pidä olla latteaa, vaan sitä pitää miettiä minkälaisen liikkuvan kuvan itsestään antaa. Kun esim käänytään yleisöstä poispäin, minne jää pää ja katse? Baletti tarjoaa tästä monenlaisia sääntöjä (katse käteen / poispäin riippuen onko ecarté vai effacé jne..), mutta tässä liikutaan kirjaan kirjoitettujen sääntöjen ulkopuolella. Tanssi kun ei koostu peräkkäisistä poseerauksista, vaan jokainen hetki ja siirtymä on yhtä hieno ja jännittävä..

Yhtä lailla tärkeää on "tuntea" muut tanssijat ympärillä, eli tanssia yhtenä ryhmänä. Sitä voisi luulla että baletti on yksilölaji, mutta ei. Paitsi että jokaisen kuuluu ryhmittäytyä niin että kaikilla on yhtä hyvin tilaa tanssia, pitää myös liikkuessa tiedostaa muitten kulkureitit ja rytmilliset ajoitukset. Musiikkia voi fraseerata eri tavoin, mutta ryhmän pitää silti löytää yhteinen harmonia. Enkä tarkoita nyt pelkästään tahtien laskemista, vaan musiikin sävyjen tulkintaa..

Tulen kyllä kaipaamaan näitä Silvian tunteja, ja toivon että hän voisi jatkossakin opettaa edes kerran viikossa. Tyyli on sopivasti erilainen, ja se tasapainottaisi ja tukisi kivasti mun muita tunteja (vaikka pidän niistäkin ihan sikana). Samalla olen kuiteskin ihan intona kun ensi viikolla alkaa uusi lukukausi, ja omat vakiopet Gabriella ja Marie-Pierre palaavat lomilta. Yay! Jonnekin tänne sen jo kirjoitin, mutta olen siis ilmoittautunut viidelle tunnille, kolmena päivänä viikossa. Tasot J2 - J3 ja pointea siihen päälle. Mietin kyllä miten sopeudun takaisin kolmeen treenipäivään kun olen nyt kesällä käynyt viidesti viikossa..

Footlight, sali Mansku 1 - isoin ja kaunein, tahtoo baletit tänne!

Mites teidän lukkarit, tavoitteet ja suunnitelmat?

P.S. Footlightin lukkarissa näkyy että M-P:n alkeis- ja perustasot ovat jo täynnä. En tiedä miten Gabriellan (tai muitten) tunnit, mutta kannattaa silti ilmoittautua pikaisesti.

Balance European

Etsin, sovitin, läksin tyhjin käsin, kiersin kaupasta toiseen, palasin ensimmäiseen, sovitin uudestaan - ja sitten ne löytyivät jalkaani. Uudet kärkitossuni. Olo on kuin Tuhkimolla, vaikkakin ilman prinssiä. Mutta kyllä näillä kengillä kelpaa tanssiaisiin lähteä!

Ostin nämä Blochin tossut Suomen Tanssitarvikkeen liikkeestä, jossa oli erikoista kyllä, parempi valikoima kuin Piruetissa. Ja vaikka nuori ja ystävällinen myyjä saman tien myönsi ettei ole tossujen suhteen asiantuntija, hän oli kuitenkin paljon innokkaampi auttamaan kuin Piruetin nihkeähkö sovittaja. Sain kokeilla kaikkia mahdollisia malleja ja kokoja edestakaisin, eikä tarvinnut yhtään tuntea olonsa hankalaksi asiakkaaksi. Sovittiin myös että hyväksytän tossut varmuuden vuoksi vielä opettajalla.

Aloitin kumppareista, yksi pää kerralla. Ompelu ei ole mun mielipuuhaa..

Eipä tarvinnut mennä takaisin. Näytin opelle vielä samana iltana ja hänkin katsoi että tossut sopivat paremmin kuin entiset. Näissä Balance European tossuissa on paljon taipuisampi pohja kuin Serenadeissa, ja pääsinkin heti kunnolla boksin yli. Vamppi olisi voinut olla lyhyempi, mutta näillä nyt mennään. Eka 15 minuutin koe-ajo sujui ihan hyvin, ja keskiviikkona tein perustason tunnin kokonaan kärjillä. Yllätyin että moni asia sujui näissä paremmin, tasapainot, echappeet ja piqué-piruetitkin! Oikeanlaisilla tossuilla on siis todellakin iso merkitys..

Käänsin nauhan pään kaksin kerroin, ja ompelin neliömäisesti kiinni.

Muutama vinkki:

- jos kaipaat jonkun varpaan alle vähän lisäpehmustetta, kokeile leikata meikkisienestä sopiva pala.

- satiininauhat kannattaa ottaa vanhoista tossuista talteen. Piruetin myymälä veloittaa hurjat 6,90 euroa, ja sillä pätkällä saa nauhat just yksiin tossuihin. Netistä ostettuna saman verran saa noin yhdellä punnalla, ja jos ostais porukalla kokonaisen kerän tulee vielä halvemmaksi. Rahti pitää tietty ottaa huomioon, joten on fiksumpaa tilata samalla muutakin. Kangaskaupoista voisi löytää myös sopivaa nauhaa, kunhan on tarpeeksi leveätä eikä liian ohutta tai liukasta.

Kahta nauhaa vaille valmiit..