Edellisestä omasta tanssi-postauksesta on aikaa, mutta en ole hiljentänyt tahtia - päinvastoin! Kevätnäytösten harkat ovat vihdoin alkaneet ja muitten tuntien lisäksi mulla on nyt treeniä kuutena päivänä viikossa. Alkaa olla jo vähän pro-meininkiä.. Heh, en mä tosissani! Mutta illat ovat aika lailla varattuja, eikä esimerkiksi harkkoja edeltävänä iltana viitsi mennä hurvittelemaan yömyöhään. En kuitenkaan koe että tanssiin satsattu aika olisi muusta pois, ja jos sellaista fiilistä ikinä tulee niin vähennän kyllä tunteja! Baletti on mun harrastus, elämäntapakin - muttei mikään pakkomielle tai kaiken korvike. Välillä teen vapaa-aikanani ihan muitakin juttuja. Mutten nyt just tällä hetkellä! :D
Me aloitimme siis vihdoin kevätnäytöksen harjoitukset. Aikataulu on todella tiukka, olemme harjoitelleet vasta kahdesti ja meillä on enää kolmet tai neljät harkat jäljellä. Plus siihen päälle vielä kenraalit. Onneksi harkkoihin on varattu ne kaksi tuntia per kerta, siinä ehtii tehdä aika paljon. Ja viikolla voimme työstää tekniikkaa tavallisilla tunneilla. On se silti haastava numero, ollaan 19 tanssijan kanssa lavalla noin kahdeksan minuuttia. Mutta koreografia on tosi kiva ja vauhdikas, tanssimme sen Don Quijoten tahtiin! Alkuperäisestä koreosta on jäljellä paljon tuttuja askeleita ja sarjoja, mutta ne on sovitettu tietty meidän erilaisille tasoille ja taidoille.
Niin sanottu corps de ballet koostuu yhdeksästä tanssijasta jotka ovat perustaso2 ja jatkotaso1 ryhmistä. Yhdessä triossa on jatko-ykkösiä, toisessa sekä J2- että J3- tason tyttöjä ja kolmannessa pelkästään jatko-kolmosia. Lisäksi meillä on peräti yksi edistyneen tason (J3) mies! Hän saakin tanssia aika näyttävän soolon, ja täytyy sanoa että hän sopii olemukseltaan siihen loistavasti. Noi tasot ovat muuten pitkälti veteen piirrettyjä viivoja, eivät ne määrittele niin kauhean tarkkaan yksittäisen oppilaan osaamista. Joku "perustasolainen" on esim. tanssinut lapsena tai teinikäiseksi asti, lopettanut ja nyt aloittanut monien vuosien jälkeen uudelleen. Joku toinen on löytänyt baletin vasta aikuisena ja ehtinyt tanssia vain vuoden tai kahden verran. Porukasta löytyy nuoria konkareita ja vanhempia untuvikkoja. Myös jatkolaisten kesken on eroja, ja kaikilla on muutenkin omat taustatarinansa, osaamisensa ja vahvuutensa. Ryhmäkoreossa ratkaisee kuitenkin kokonaisuus, ja kun kaikki tekevät parhaansa ja nauttivat esiintymisestä siitä tulee tosi hieno biisi!
Itse kuulun toiseen trioon, ja meidän sisääntulo on kolmantena. Tanssi alkaa siten että suurin ryhmä on valmiina diagonaalissa kun valot tulevat päälle. He tekevät oman osansa linjassa ja siirtyvät sitten sivuille. Seuraavaksi tulee eka trio joka tekee edellisen sarjan hieman muunneltuna, ja sitten on mun ryhmän vuoro. Meidän diagonaali liikkuu ensin alas vasemmalle (yleisön oikea): glissade - assemblé ecarté - piqué attitude (effacé) - tämä toistetaan kolmesti, sitten suunta vaihtuu alas oikealle: pieni temps levé - glissade - pas de chat ja asentoon ja riviin. Mun paikka on ekan tytön takana. Sitten tulee tietenkin vika trio, tekee taas eri sisääntulon ja ottaa oman paikkansa. Sen jälkeen meillä on yhdessä samaa koreota yhden pätkän verran kunnes taas vaihdetaan paikkoja ja kuvioita. Mun triosta tulee hetkeksi kaksikko ja meille tulee tosi kiireinen uusi sisääntulo: chassé suoraan lavalle, ja diagonaalissa viisi grand jetétä ilman väliaskeleita. Se on ihan mahtavaa! Paitsi että..
Venäytin jonkun syvän sisäreiden/lähentäjän lihaksen viime perjantaina, heti kun hyppäsin mun ekan grand jeteen. Ja se oli ihan tavallisella tunnilla, ja olin kunnolla lämmin. Kyllä ottaa päähän, tai siis jalkaan. Hyvässä tapauksessa se on vain krampin tapainen ja asettuu viikossa. Huonossa tapauksessa jää kyllä grand jetét hyppäämättä! Pystyin kuitenkin olemaan eilen harkoissa ja olin tänään myös treeneissä. Kipua ei ollut, kunnes unohdin varoa yhdessä hyppysarjassa - auts! Se vaatii näköjään jonkun tietynlaisen liikkeen, sekä ponnistavan että lähentävän. Nyt pitää vaan varoa, treenata niin ettei se pahene entisestään.
Tekemistä on nimittäin tosi paljon! Paitsi että pitää oppia vielä varman päälle kaikki askelkuviot, paikat ja siirtymiset, on myös tanssikunto pidettävä yllä. Mä aion nauttia täysillä esiintymisestä, mutta haluan myös tanssia paremmin kuin vuosi sitten. Tiedän että olen mennyt jonkun verran teknisesti ja ilmaisullisestikin eteenpäin, ja toivon että se tuntuisi ja näkyisi myös lavalla! Jossain määrin olen silti huojentunut etten ole etulinjassa, vaan rivissä joko tokana tai kolmantena tai sitten oman ryhmäni takana. Meidän paikat ovat määräytyneet pitkälti sen mukaan miten liikumme, ja esim mun ekan sisääntulon jälkeen päädyn "luonnollisesti" kaverin taakse. Mä en kuitenkaan ole niin varma esiintyjä kuin meidän kokeneimmat ja taitavimmat tytöt, joten taustalla on turvallisempi olo.. Vaiks olis se eturivi ollut silti aika jännä paikka! Mutta koska katsomo on nouseva, kaikki kyllä näkyvät yleisöön - ja jokaisen tanssijan panos on yhtä tärkeä!
Laitan vielä tämän kuuluisan ABT:n Don Quijote -videon, siinä on yksi mun ryhmän sisääntuloista (3:50 - vain se eka diagonali, meidän jatkuu eri tavalla), se pitkä viiden grand jeté sarja (4:40) ja vielä yksi veikeä hyppyosuus, joka oli mulle ihan uusi juttu (alkaa 5:06). Musiikki on tässä muuten nopeampi kun meidän versiossa, eikä meidän ryhmä seiso noin paljon asennoissa - kaikki saavat tanssia!
Tästä on tulossa hervottoman pitkä juttu, ja taidankin jatkaa seuraavassa osassa.. Ai niin, se piti vielä sanoa että tanssimme Donkkiksen pehmeillä tossuilla, mutta että mun pointe-ryhmällä on lisäksi toinen numero näytöksessä. Se on kyllä paljon pienempi tanssi, vain 2,5 minuuttia. Mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa. Mites teillä? Oletteko harjoitelleet näytöksiin? Mitä tanssitte?
Me aloitimme siis vihdoin kevätnäytöksen harjoitukset. Aikataulu on todella tiukka, olemme harjoitelleet vasta kahdesti ja meillä on enää kolmet tai neljät harkat jäljellä. Plus siihen päälle vielä kenraalit. Onneksi harkkoihin on varattu ne kaksi tuntia per kerta, siinä ehtii tehdä aika paljon. Ja viikolla voimme työstää tekniikkaa tavallisilla tunneilla. On se silti haastava numero, ollaan 19 tanssijan kanssa lavalla noin kahdeksan minuuttia. Mutta koreografia on tosi kiva ja vauhdikas, tanssimme sen Don Quijoten tahtiin! Alkuperäisestä koreosta on jäljellä paljon tuttuja askeleita ja sarjoja, mutta ne on sovitettu tietty meidän erilaisille tasoille ja taidoille.
Niin sanottu corps de ballet koostuu yhdeksästä tanssijasta jotka ovat perustaso2 ja jatkotaso1 ryhmistä. Yhdessä triossa on jatko-ykkösiä, toisessa sekä J2- että J3- tason tyttöjä ja kolmannessa pelkästään jatko-kolmosia. Lisäksi meillä on peräti yksi edistyneen tason (J3) mies! Hän saakin tanssia aika näyttävän soolon, ja täytyy sanoa että hän sopii olemukseltaan siihen loistavasti. Noi tasot ovat muuten pitkälti veteen piirrettyjä viivoja, eivät ne määrittele niin kauhean tarkkaan yksittäisen oppilaan osaamista. Joku "perustasolainen" on esim. tanssinut lapsena tai teinikäiseksi asti, lopettanut ja nyt aloittanut monien vuosien jälkeen uudelleen. Joku toinen on löytänyt baletin vasta aikuisena ja ehtinyt tanssia vain vuoden tai kahden verran. Porukasta löytyy nuoria konkareita ja vanhempia untuvikkoja. Myös jatkolaisten kesken on eroja, ja kaikilla on muutenkin omat taustatarinansa, osaamisensa ja vahvuutensa. Ryhmäkoreossa ratkaisee kuitenkin kokonaisuus, ja kun kaikki tekevät parhaansa ja nauttivat esiintymisestä siitä tulee tosi hieno biisi!
Itse kuulun toiseen trioon, ja meidän sisääntulo on kolmantena. Tanssi alkaa siten että suurin ryhmä on valmiina diagonaalissa kun valot tulevat päälle. He tekevät oman osansa linjassa ja siirtyvät sitten sivuille. Seuraavaksi tulee eka trio joka tekee edellisen sarjan hieman muunneltuna, ja sitten on mun ryhmän vuoro. Meidän diagonaali liikkuu ensin alas vasemmalle (yleisön oikea): glissade - assemblé ecarté - piqué attitude (effacé) - tämä toistetaan kolmesti, sitten suunta vaihtuu alas oikealle: pieni temps levé - glissade - pas de chat ja asentoon ja riviin. Mun paikka on ekan tytön takana. Sitten tulee tietenkin vika trio, tekee taas eri sisääntulon ja ottaa oman paikkansa. Sen jälkeen meillä on yhdessä samaa koreota yhden pätkän verran kunnes taas vaihdetaan paikkoja ja kuvioita. Mun triosta tulee hetkeksi kaksikko ja meille tulee tosi kiireinen uusi sisääntulo: chassé suoraan lavalle, ja diagonaalissa viisi grand jetétä ilman väliaskeleita. Se on ihan mahtavaa! Paitsi että..
Venäytin jonkun syvän sisäreiden/lähentäjän lihaksen viime perjantaina, heti kun hyppäsin mun ekan grand jeteen. Ja se oli ihan tavallisella tunnilla, ja olin kunnolla lämmin. Kyllä ottaa päähän, tai siis jalkaan. Hyvässä tapauksessa se on vain krampin tapainen ja asettuu viikossa. Huonossa tapauksessa jää kyllä grand jetét hyppäämättä! Pystyin kuitenkin olemaan eilen harkoissa ja olin tänään myös treeneissä. Kipua ei ollut, kunnes unohdin varoa yhdessä hyppysarjassa - auts! Se vaatii näköjään jonkun tietynlaisen liikkeen, sekä ponnistavan että lähentävän. Nyt pitää vaan varoa, treenata niin ettei se pahene entisestään.
Tekemistä on nimittäin tosi paljon! Paitsi että pitää oppia vielä varman päälle kaikki askelkuviot, paikat ja siirtymiset, on myös tanssikunto pidettävä yllä. Mä aion nauttia täysillä esiintymisestä, mutta haluan myös tanssia paremmin kuin vuosi sitten. Tiedän että olen mennyt jonkun verran teknisesti ja ilmaisullisestikin eteenpäin, ja toivon että se tuntuisi ja näkyisi myös lavalla! Jossain määrin olen silti huojentunut etten ole etulinjassa, vaan rivissä joko tokana tai kolmantena tai sitten oman ryhmäni takana. Meidän paikat ovat määräytyneet pitkälti sen mukaan miten liikumme, ja esim mun ekan sisääntulon jälkeen päädyn "luonnollisesti" kaverin taakse. Mä en kuitenkaan ole niin varma esiintyjä kuin meidän kokeneimmat ja taitavimmat tytöt, joten taustalla on turvallisempi olo.. Vaiks olis se eturivi ollut silti aika jännä paikka! Mutta koska katsomo on nouseva, kaikki kyllä näkyvät yleisöön - ja jokaisen tanssijan panos on yhtä tärkeä!
Laitan vielä tämän kuuluisan ABT:n Don Quijote -videon, siinä on yksi mun ryhmän sisääntuloista (3:50 - vain se eka diagonali, meidän jatkuu eri tavalla), se pitkä viiden grand jeté sarja (4:40) ja vielä yksi veikeä hyppyosuus, joka oli mulle ihan uusi juttu (alkaa 5:06). Musiikki on tässä muuten nopeampi kun meidän versiossa, eikä meidän ryhmä seiso noin paljon asennoissa - kaikki saavat tanssia!
Tästä on tulossa hervottoman pitkä juttu, ja taidankin jatkaa seuraavassa osassa.. Ai niin, se piti vielä sanoa että tanssimme Donkkiksen pehmeillä tossuilla, mutta että mun pointe-ryhmällä on lisäksi toinen numero näytöksessä. Se on kyllä paljon pienempi tanssi, vain 2,5 minuuttia. Mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa. Mites teillä? Oletteko harjoitelleet näytöksiin? Mitä tanssitte?