30.7.15

Balettia aikuisena: Haastattelussa Aija

Kuva (c) Johannan Balettikassi

Hei! Kuka olet ja missä päin Suomea tanssit?


Olen 36-vuotias kahden koululaisen äiti. Käyn balettitunneilla Tanssitehtaalla Tampereella.

Miksi baletti? Mitä tanssi merkitsee sinulle?

Näin balettia televisiosta 4-vuotiaana ja ihastuin siihen heti ja toivoin kovasti että voisin itsekin oppia tanssimaan. Kun muutamaa vuotta myöhemmin pääsin itse balettitunneille, tunsin löytäneeni oman lajini. Baletissa viehättää fyysinen vaativuus ja liikkeiden matemaattisuus, ja se, että baletti on elävää historiaa! Baletti on minulle sopiva tapa liikkua ja ilmaista itseäni, ja lisäksi tärkeä osa sosiaalista elämääni.

Kuinka kauan olet harrastanut balettia, ja minkä ikäisenä aloitit?

Aloitin kahdeksanvuotiaana, ja lopetin yläasteen alkaessa niinkuin kaikki muutkin kaverit. Kaduin sitä kyllä heti! Tanssin muutaman vuoden muita lajeja mutta palasin balettitunneille ystävän innostamana lukiossa. Sen jälkeenkin on ollut muutamia pidempiä taukoja esimerkiksi lasten ollessa pieniä, mutta nyt olen treenannut säännöllisesti lähes kuusi vuotta. Onkin ollut palkitsevaa huomata että vuosien tauoista huolimatta rakkaan harrastuksen pariin on voinut palata - jo opitut asiat ovat olleet lihasmuistissa tallella.

Monta kertaa viikossa käyt tunneilla? Treenaatko muita lajeja?

Tällä hetkellä balettikoulu on kesätauolla, mutta syksyn koittaessa treenaan 3-4 kertaa viikossa. Lisäksi käyn vaihtelevasti lenkillä ja kuntosalilla ja harrastan myös kiipeilyä. Pari vuotta sitten kävin myös jazz-tunneilla, mutta ajanpuutteen vuoksi niistä piti luopua.

Tanssit myös kärjillä. Milloin aloitit pointe-treenin ja kuinka usein harjoittelet?

Olen aloittanut kärkitossutreenin jo lapsena. Nyt aikuisena olen tanssinut kärkitossuilla viitisen vuotta, aluksi kerran viikossa lyhyen harjoituksen kerrallaan. Nykyään meillä on kerran viikossa erillinen kärkitossutekniikkatunti, ja lisäksi teen toisinaan tavallisen treenitunnin (tai osan siitä) kärkitossuilla.


Mitä kärkitossuja käytät, ja miten ajat tossusi sisään?

Tossuni ovat Grishkon 2007-mallia, kokoa 6XX, minulla on ollut niitä jo tosi monta paria. Käytän niissä Gaynor Mindenin boxlineria, jonka avulla tossut istuvat tosi hyvin jalkaan. Grishkoissa on aika kova pohja, mutta olen huomannut parhaaksi olla taivuttelematta sitä kovin paljoa. Pehmitän niitä käsin vain hiukan kantapään alta ja painelen boksia litteämmäksi pikkuvarpaan kohdalta ja pyöreämmäksi isovarpaan kohdalta. Muutaman ensimmäisen käyttökerran aikana pohja pehmenee kyllä sopivaksi. Kokeilin keväällä myös Freedin tossuja, jotka vaikuttivat aluksi hyviltä, mutta osoittautuivat sittenkin profiililtaan hiukan liian väljiksi, ja joudun käyttämään niissä älyttömästi pehmusteita. Jos saisin tossut, jotka olisivat yhdistelmä Grishkojen ja Freedien parhaita puolia, ne olisivat varmaan minulle täydelliset!

Mitkä ovat vahvuutesi baletissa?  

Olen rohkea kokeilemaan enkä pelkää epäonnistumista, ja olen innokas oppimaan uutta. Käytän tilaa hyvin, liikun isosti ja osaan esiintyä. Mielestäni port de bra ja épaulement ovat myös vahvuuteni.

Mitkä ovat suurimmat haasteesi?

Tasapainot ovat vaikeita, ja sen myötä myös piruetit. Developpét nousevat hirveällä vaivalla yhdeksäänkymmeneen asteeseen mutta eivät milliäkään yli - voima ei riitä. Keskivartalon kannatus on kirjaimellisesti heikko kohtani, johon pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.
.
Kuvaaja Anu Lahdenpohja.

Esiinnyt myös tanssikoulusi näytöksissä. Mitä esiintyminen merkitsee sinulle?

Esiintyminen kuuluu mielestäni ehdottomasti tähän lajiin, ja koen sen olevan tärkeä osa tanssivuoden kiertoa. Esiintyminen motivoi treenaamaan ja kasvattaa yhteishenkeä. On ollut tosi kiva kun läheiset ihmiset ovat käyneet katsomassa esityksiä ja huomanneet edistymisen!

Mitä teet työksesi ja kuinka sovitat treenit ja esiintymiset työn ja muun arjen sekaan?

Olen yliopistossa tutkijana eli teen enimmäkseen ihan normaalia toimistotyöaikaa. Toisinaan on työmatkoja jolloin tunnit jäävät väliin, mutta pääasiassa säännöllinen treeni on ollut helppo järjestää. Enemmän aikatauluihin vaikuttaa perhe-elämä: arjen kiireet ja lasten harrastukset vievät ison osan päivästä. Omat tuntini ovat enimmäkseen aika myöhään illalla, joka on ollut minulle sopiva aika. Ja kun treeniaikataulu on kalenterissa ja koko perheen tiedossa, siihen tulee myös sitouduttua! Esiintymiset vievät vain yhden päivän lukukaudessa, joten se on ollut helppo järjestää.


Klassinen baletti on fyysisesti vaativa laji. Oletko välttynyt vammoilta? Miten huolehdit kehostasi?


Vuosi vuodelta huomaan että kehoni ikääntyy: nykyään esimerkiksi kehon lämpeneminen kestää paljon kauemmin kuin aikaisemmin. Isoja tapaturmia ei ole sattunut, mutta minulla on joitakin rasitusvammoja, jotka ovat saattaneet saada alkunsa jo nuorena virheellisen kuormituksen vuoksi ja palaavat aina uudelleen vaivaamaan. Tuntuu että nykyään ne uusiutuvat helpommin ja paranevat entistä hitaammin. Kehonhuoltoon pitäisi siksi satsata entistä enemmän. Venyttelen maltillisesti, rullailen putkirullan ja kumipallon kanssa ja teen kuminauhajumppaa. Kuntosalilla pyrin tekemään liikkeet erityisen tarkasti oikeita liikeratoja. Vammojen ennaltaehkäisy on myös tärkeää: en treenaa sairaana enkä rehki yli voimieni. Vaihdan kärkitossut uusiin aika usein jotta vasen nilkkani ei ärtyisi, ja vältän ääriasentoja venytyksissä, jotta oikea takareisi ei menisi jumiin - nämä ovat niitä vaivoja jotka palaavat aina uudestaan. Kesän treenitaukokaan ei ole pahitteeksi: välillä on hyvä harrastaa jotain ihan muuta ja myös levätä.  Pahiten kehoa kuormittaa kuitenkin istumatyö, jolle baletti on loistavaa vastapainoa!

Miten aikuistuminen (ikääntyminen) on vaikuttanut tanssin harrastukseesi?

Kehon rajoitteet tosiaan alkavat jo tuntua, mutta minusta tuntuu että vasta nyt aikuisena olen ymmärtänyt mistä baletissa oikein on kyse! Nuorempana en ymmärtänyt baletin sisäistä logiikkaa, nykyään se tuntuu minusta todella kiehtovalta. Opin nykyään sarjat paljon paremmin kuin nuorempana, ja mielestäni myös liikelaatu on kehittynyt. Ehkä nuorempana olin enemmän sellainen on/off -tyyppi, nyt aikuisena löytyy nyanssejakin? Toisaalta tiedostan että fyysisen suorituskyvyn rajat tulevat väistämättä vastaan ennemmin tai myöhemmin, ja se on saanut aikaan hirmuisen oppimisen nälän! Toivon että oppisin vielä jonkun klassisen variaation. Pas de deux’n treenaaminen olisi ihana mutta ehkä jo saavuttamaton unelma...

Tanko, keskilattia, adagio, allegro… Mistä tuntiosuudesta pidät eniten/vähiten?

Kaikkein eniten pidän pitkistä, liikkuvista grand allegroista! Tankoharjoitusten aloittaminen on aina tukalaa kun tuntuu että joka paikka naksuu ja kiristää. Sitten kun keho lämpiää kunnolla, alkaa helpottaa. Piruettisarjoista pidän myös kovasti.

Onko joku entinen/nykyinen opettaja ollut sinulle erityisen merkityksellinen?

Hanna Rosendahl sai minut ymmärtämään ajatuksen merkityksen liikkeen työstämisessä. Esimerkiksi käden ojennus on ihan erinäköinen, jos ajattelee että sormenpäistä suihkuaa kipinöitä tai vettä, kuin jos vain ojentaa käden. Samalla tavalla kaikessa liikkeessä täytyy pitää ajatus mukana, jotta liike pysyy elastisena ja rentona mutta aktiivisena. Nykyinen opettajani Virva Kabanov on minulle hyvin tärkeä. Hän on opettanut miten aikuisen naisen keho ja elämänkokemus voivat tanssissa tuottaa jotain hyvin kaunista ja merkityksellistä.


Lempibalettisi?

Rakastan geometrisia, kaleidoskooppimaisia suurelle ryhmälle tehtyjä koreografioita. Balanchine Jalokivineen on tietysti tässä mestari!


Suosikkitanssijasi?

Minulla ei ole yhtä idolia, mutta ihailen vahvoja tanssijoita joista syntyy sellainen peloton, riskinoton vaikutelma, yhdistettynä herkkyyteen ja haavoittuvuuteen! Ima Iduozee on tästä hyvä esimerkki vaikka hän ei olekaan balettitanssija, hänen uraansa olen seurannut mielenkiinnolla.

Mikä sinua inspiroi?

Innostuneet ihmiset! On aina ilo seurata ihmistä, joka selvästi rakastaa sitä mitä tekee, oli se sitten tanssia tai mitä tahansa muuta. Innostus tarttuu ja antaa energiaa ja rohkeutta myös omien unelmien tavoitteluun.


Jos olisit eläin, mikä olisit?

Kissa

Sitaatti / sanonta / motto?

Älä ongelmoi, tee! Eli “Shut up and dance”!

Mitä haluaisit kertoa aikuiselle joka vasta harkitsee klassisen baletin harrastamista?

Kannattaa kokeilla, olisiko baletti juuri sinulle sopiva harrastus! Jos mietityttää, sopivatko omat mitat ja muodot ballerinamuottiin, siitä ei kannata murehtia! Harrastajan ei tarvitse olla ammattitanssijan näköinen, vaan tanssimisesta voi nauttia jokainen. Baletin liikekieli on niin erilaista kuin monien muiden lajien, että aluksi harjoittelu voi tuntua turhauttavalta, mutta ei kannata luovuttaa, pikkuhiljaa askelet alkavat kyllä sujua. Oppiminen vaatii paljon työtä ja ponnistelua, ja on juuri siksi hyvin palkitsevaa: on ihanaa uppoutua tunnilla askeleiden ja sarjojen opetteluun ja unohtaa siksi aikaa kaikki muu. Jos siis etsit lajia, jossa ei tarvitse keskittyä ja voi päästää itsensä helpolla, baletti ei ole sinua varten. Jos taas haluat haastaa itsesi sekä kehon että mielen tasolla, tervetuloa tunneille!


Kuvaaja Anu Lahdenpohja.