Eilen mun kadonneeksi ilmoitettu triplapiruetti löytyi taas - työmatkojen, pääisiäspyhien, kipeitten nilkkojen ja epävarmuuden kasan alta! Sanonpa vain, että tervetuloa takaisin ja olen todella kaivannut sinua! Meillä oli siis kahden viikon tauon jälkeen taas Marie-Pierren jatko 3 balettitunti, ja ihana tunti olikin. Ainoa haitta oli mun kipeät ja jumit lihakset torstain aamutunnilta - sen siitä kuulkaas saa kun viikkoon ei tee mitään ja sitten änkee kaiken menetetyn treenin kahteen päivään! Keskellä meinasi jo happi loppua kun tehtiin pikkuhyppyjä. Hävetti kun huohotin siinä sarjojen välissä, varsin kun näin M-P:n ilmeestä että hän oli hiukan ihmeissään mun surkeasta kunnosta. Toisaalta hän huolehtii muutenkin aina meistä. Kun yksi harvemmin käynyt tyttö istahti harjoitusten välissä alas, hän kysyi heti että onko kaikki hyvin. M-P:n tunneilla ei pidä lepäillä ellei ole tosi kyseessä!
Photo by Kyle Froman of New York City Ballet |
Tangossa tehtiin muutama pirullisen nopea sarja, ja yksi toistettiin neljään kertaan kun ei millään meinanut upota. Heh. Se meni näin: 1.osa 5. asento, degagé piqué - degagé piqué - enveloppé - degagé releve´ eteen, sama sivulle, ja taakse - 2. osa: 5.asento, jalka takana - degagé sivulle, tanko jalka degagé taakse, ulkojalka sivulle, tankojalka eteen - 3.osa: 5.asento ulkojalka takaa - degagé croisé pättyen taakse - ja sama sarja aloittaen takaa. Tämä kaikki yhteen, ilman taukoa. Ekalla kerralla pääsin mukaan koska tiedän jo mitä tempoa M-P tarkoittaa kun hän varoittaa meitä, se on siis sikanopea! Mutta aina sen kakkos-osan kohdalla meinasin mennä puihin, koska painon siirto jalalta toiselle kesken nopean sarjan on tosi vaikeata. En kyllä ollut ainoa.. M-P käski meidän tehdä pieniä liikkeitä, ja kaikki nopealla aksentilla sisään. Kuulemma hyvin New York City Balettia! Tuon kommentin jälkeen tsemppasin vielä enemmän, ja sainkin sarjan menemään alusta loppuun! Ja kehut siitä :)
Laitan tänne väliin yhden suosikkivariaationi, "Tchaikovsky Pas de Deux". Tanssijat eivät ole New York City Baletista, Laëtitia Pujol on Pariisin Oopperan baletin danseuse étoile, mutta koreografia on tietenkin Balanchinen. Jos tämä video ei joskus enää näy tässä, laittakaa viestiä. Balanchinen säätiö poistattaa nimittäin näitä youtubesta yleensä aika nopsaan. Toivottavasti mahdollisimman moni ehtii kuitenkin nähdä tämän hienon klassikon! Ja todella tyylikkäänä toteutuksena:
Keskellä meillä oli yksi uusi ja haastava piruettiharjoitus. Aloitettiin 5:stä asennosta, plié ja siitä yksi en dehors piruetti niin että passé vaihtuu käännöksen aikana takaa eteen ja asento päättyy neljänteen relevéssä. Siitä taas piruetti (tai oikeastaan kyseessä oli kännös) ilman plietä ja sama lopetus. Vielä yksi käännös ilman pliétä, sitten lopetus tuplapiruetilla, nyt normisti plién kera. Vaikeinta oli tehdä korkea passee ja lopettaa isoon neljänteen, kunnolla ristiin ja ilman tasapainon menetystä. Mutta se oli kiva harkka, jostain syystä vika piruetti onnistui silloin paljon paremmin. Harjoittelin sitten myös toisen ryhmän mukana, hieman sivussa (meillä on tosi pitkä sali, ja oven vieressä vielä yksi lyhyt peiliseinä - tässä kohtaa salia ei yleensä kukaan tee keskilattian harjoituksia).
Ja sitten siinä kävi niin että kun tein vielä sarjan loputtua yhden ylimääräisen kertauksen, just for me, niin onnistui mun paras triplapiruetti ikinä. Oikeasti! En riuhtaissut vauhtia, passee oli auki ja pää spottasi. Ja olin niin keskellä kuin olla voi. Ja arvatkaa mitä, juuri sillä hetkellä kun jäin vielä pyörimään, M-P kääntyi pois eikä huomannut mun Hetkeä laisinkaan! Jälleen kerran triplani tuli esiin kun kukaan ei ollut näkemässä. Alan jo epäillä että kyseessä on Satumaan piruettikeiju..
Hah, kiinni jäit! |