Balettia aikuisena: Haastattelussa Aija

Kuva (c) Johannan Balettikassi

Hei! Kuka olet ja missä päin Suomea tanssit?

Olen 36-vuotias kahden koululaisen äiti. Käyn balettitunneilla Tanssitehtaalla Tampereella.

Miksi baletti? Mitä tanssi merkitsee sinulle?

Näin balettia televisiosta 4-vuotiaana ja ihastuin siihen heti ja toivoin kovasti että voisin itsekin oppia tanssimaan. Kun muutamaa vuotta myöhemmin pääsin itse balettitunneille, tunsin löytäneeni oman lajini. Baletissa viehättää fyysinen vaativuus ja liikkeiden matemaattisuus, ja se, että baletti on elävää historiaa! Baletti on minulle sopiva tapa liikkua ja ilmaista itseäni, ja lisäksi tärkeä osa sosiaalista elämääni.

Kuinka kauan olet harrastanut balettia, ja minkä ikäisenä aloitit?

Aloitin kahdeksanvuotiaana, ja lopetin yläasteen alkaessa niinkuin kaikki muutkin kaverit. Kaduin sitä kyllä heti! Tanssin muutaman vuoden muita lajeja mutta palasin balettitunneille ystävän innostamana lukiossa. Sen jälkeenkin on ollut muutamia pidempiä taukoja esimerkiksi lasten ollessa pieniä, mutta nyt olen treenannut säännöllisesti lähes kuusi vuotta. Onkin ollut palkitsevaa huomata että vuosien tauoista huolimatta rakkaan harrastuksen pariin on voinut palata - jo opitut asiat ovat olleet lihasmuistissa tallella.

Monta kertaa viikossa käyt tunneilla? Treenaatko muita lajeja?

Tällä hetkellä balettikoulu on kesätauolla, mutta syksyn koittaessa treenaan 3-4 kertaa viikossa. Lisäksi käyn vaihtelevasti lenkillä ja kuntosalilla ja harrastan myös kiipeilyä. Pari vuotta sitten kävin myös jazz-tunneilla, mutta ajanpuutteen vuoksi niistä piti luopua.

Tanssit myös kärjillä. Milloin aloitit pointe-treenin ja kuinka usein harjoittelet?

Olen aloittanut kärkitossutreenin jo lapsena. Nyt aikuisena olen tanssinut kärkitossuilla viitisen vuotta, aluksi kerran viikossa lyhyen harjoituksen kerrallaan. Nykyään meillä on kerran viikossa erillinen kärkitossutekniikkatunti, ja lisäksi teen toisinaan tavallisen treenitunnin (tai osan siitä) kärkitossuilla.

Mitä kärkitossuja käytät, ja miten ajat tossusi sisään?

Tossuni ovat Grishkon 2007-mallia, kokoa 6XX, minulla on ollut niitä jo tosi monta paria. Käytän niissä Gaynor Mindenin boxlineria, jonka avulla tossut istuvat tosi hyvin jalkaan. Grishkoissa on aika kova pohja, mutta olen huomannut parhaaksi olla taivuttelematta sitä kovin paljoa. Pehmitän niitä käsin vain hiukan kantapään alta ja painelen boksia litteämmäksi pikkuvarpaan kohdalta ja pyöreämmäksi isovarpaan kohdalta. Muutaman ensimmäisen käyttökerran aikana pohja pehmenee kyllä sopivaksi. Kokeilin keväällä myös Freedin tossuja, jotka vaikuttivat aluksi hyviltä, mutta osoittautuivat sittenkin profiililtaan hiukan liian väljiksi, ja joudun käyttämään niissä älyttömästi pehmusteita. Jos saisin tossut, jotka olisivat yhdistelmä Grishkojen ja Freedien parhaita puolia, ne olisivat varmaan minulle täydelliset!

Mitkä ovat vahvuutesi baletissa?  

Olen rohkea kokeilemaan enkä pelkää epäonnistumista, ja olen innokas oppimaan uutta. Käytän tilaa hyvin, liikun isosti ja osaan esiintyä. Mielestäni port de bra ja épaulement ovat myös vahvuuteni.

Mitkä ovat suurimmat haasteesi?

Tasapainot ovat vaikeita, ja sen myötä myös piruetit. Developpét nousevat hirveällä vaivalla yhdeksäänkymmeneen asteeseen mutta eivät milliäkään yli - voima ei riitä. Keskivartalon kannatus on kirjaimellisesti heikko kohtani, johon pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.
.

Kuvaaja Anu Lahdenpohja.

Esiinnyt myös tanssikoulusi näytöksissä. Mitä esiintyminen merkitsee sinulle?

Esiintyminen kuuluu mielestäni ehdottomasti tähän lajiin, ja koen sen olevan tärkeä osa tanssivuoden kiertoa. Esiintyminen motivoi treenaamaan ja kasvattaa yhteishenkeä. On ollut tosi kiva kun läheiset ihmiset ovat käyneet katsomassa esityksiä ja huomanneet edistymisen!

Mitä teet työksesi ja kuinka sovitat treenit ja esiintymiset työn ja muun arjen sekaan?

Olen yliopistossa tutkijana eli teen enimmäkseen ihan normaalia toimistotyöaikaa. Toisinaan on työmatkoja jolloin tunnit jäävät väliin, mutta pääasiassa säännöllinen treeni on ollut helppo järjestää. Enemmän aikatauluihin vaikuttaa perhe-elämä: arjen kiireet ja lasten harrastukset vievät ison osan päivästä. Omat tuntini ovat enimmäkseen aika myöhään illalla, joka on ollut minulle sopiva aika. Ja kun treeniaikataulu on kalenterissa ja koko perheen tiedossa, siihen tulee myös sitouduttua! Esiintymiset vievät vain yhden päivän lukukaudessa, joten se on ollut helppo järjestää.

Klassinen baletti on fyysisesti vaativa laji. Oletko välttynyt vammoilta? Miten huolehdit kehostasi?

Vuosi vuodelta huomaan että kehoni ikääntyy: nykyään esimerkiksi kehon lämpeneminen kestää paljon kauemmin kuin aikaisemmin. Isoja tapaturmia ei ole sattunut, mutta minulla on joitakin rasitusvammoja, jotka ovat saattaneet saada alkunsa jo nuorena virheellisen kuormituksen vuoksi ja palaavat aina uudelleen vaivaamaan. Tuntuu että nykyään ne uusiutuvat helpommin ja paranevat entistä hitaammin. Kehonhuoltoon pitäisi siksi satsata entistä enemmän. Venyttelen maltillisesti, rullailen putkirullan ja kumipallon kanssa ja teen kuminauhajumppaa. Kuntosalilla pyrin tekemään liikkeet erityisen tarkasti oikeita liikeratoja. Vammojen ennaltaehkäisy on myös tärkeää: en treenaa sairaana enkä rehki yli voimieni. Vaihdan kärkitossut uusiin aika usein jotta vasen nilkkani ei ärtyisi, ja vältän ääriasentoja venytyksissä, jotta oikea takareisi ei menisi jumiin - nämä ovat niitä vaivoja jotka palaavat aina uudestaan. Kesän treenitaukokaan ei ole pahitteeksi: välillä on hyvä harrastaa jotain ihan muuta ja myös levätä.  Pahiten kehoa kuormittaa kuitenkin istumatyö, jolle baletti on loistavaa vastapainoa!

Miten aikuistuminen (ikääntyminen) on vaikuttanut tanssin harrastukseesi?

Kehon rajoitteet tosiaan alkavat jo tuntua, mutta minusta tuntuu että vasta nyt aikuisena olen ymmärtänyt mistä baletissa oikein on kyse! Nuorempana en ymmärtänyt baletin sisäistä logiikkaa, nykyään se tuntuu minusta todella kiehtovalta. Opin nykyään sarjat paljon paremmin kuin nuorempana, ja mielestäni myös liikelaatu on kehittynyt. Ehkä nuorempana olin enemmän sellainen on/off -tyyppi, nyt aikuisena löytyy nyanssejakin? Toisaalta tiedostan että fyysisen suorituskyvyn rajat tulevat väistämättä vastaan ennemmin tai myöhemmin, ja se on saanut aikaan hirmuisen oppimisen nälän! Toivon että oppisin vielä jonkun klassisen variaation. Pas de deux’n treenaaminen olisi ihana mutta ehkä jo saavuttamaton unelma...

Tanko, keskilattia, adagio, allegro… Mistä tuntiosuudesta pidät eniten/vähiten?

Kaikkein eniten pidän pitkistä, liikkuvista grand allegroista! Tankoharjoitusten aloittaminen on aina tukalaa kun tuntuu että joka paikka naksuu ja kiristää. Sitten kun keho lämpiää kunnolla, alkaa helpottaa. Piruettisarjoista pidän myös kovasti.

Onko joku entinen/nykyinen opettaja ollut sinulle erityisen merkityksellinen?

Hanna Rosendahl sai minut ymmärtämään ajatuksen merkityksen liikkeen työstämisessä. Esimerkiksi käden ojennus on ihan erinäköinen, jos ajattelee että sormenpäistä suihkuaa kipinöitä tai vettä, kuin jos vain ojentaa käden. Samalla tavalla kaikessa liikkeessä täytyy pitää ajatus mukana, jotta liike pysyy elastisena ja rentona mutta aktiivisena. Nykyinen opettajani Virva Kabanov on minulle hyvin tärkeä. Hän on opettanut miten aikuisen naisen keho ja elämänkokemus voivat tanssissa tuottaa jotain hyvin kaunista ja merkityksellistä.

Lempibalettisi?

Rakastan geometrisia, kaleidoskooppimaisia suurelle ryhmälle tehtyjä koreografioita. Balanchine Jalokivineen on tietysti tässä mestari!

Suosikkitanssijasi?

Minulla ei ole yhtä idolia, mutta ihailen vahvoja tanssijoita joista syntyy sellainen peloton, riskinoton vaikutelma, yhdistettynä herkkyyteen ja haavoittuvuuteen! Ima Iduozee on tästä hyvä esimerkki vaikka hän ei olekaan balettitanssija, hänen uraansa olen seurannut mielenkiinnolla.

Mikä sinua inspiroi?

Innostuneet ihmiset! On aina ilo seurata ihmistä, joka selvästi rakastaa sitä mitä tekee, oli se sitten tanssia tai mitä tahansa muuta. Innostus tarttuu ja antaa energiaa ja rohkeutta myös omien unelmien tavoitteluun.

Jos olisit eläin, mikä olisit?

Kissa

Sitaatti / sanonta / motto?

Älä ongelmoi, tee! Eli “Shut up and dance”!

Mitä haluaisit kertoa aikuiselle joka vasta harkitsee klassisen baletin harrastamista?

Kannattaa kokeilla, olisiko baletti juuri sinulle sopiva harrastus! Jos mietityttää, sopivatko omat mitat ja muodot ballerinamuottiin, siitä ei kannata murehtia! Harrastajan ei tarvitse olla ammattitanssijan näköinen, vaan tanssimisesta voi nauttia jokainen. Baletin liikekieli on niin erilaista kuin monien muiden lajien, että aluksi harjoittelu voi tuntua turhauttavalta, mutta ei kannata luovuttaa, pikkuhiljaa askelet alkavat kyllä sujua. Oppiminen vaatii paljon työtä ja ponnistelua, ja on juuri siksi hyvin palkitsevaa: on ihanaa uppoutua tunnilla askeleiden ja sarjojen opetteluun ja unohtaa siksi aikaa kaikki muu. Jos siis etsit lajia, jossa ei tarvitse keskittyä ja voi päästää itsensä helpolla, baletti ei ole sinua varten. Jos taas haluat haastaa itsesi sekä kehon että mielen tasolla, tervetuloa tunneille!

Kuvaaja Anu Lahdenpohja.

Balettia aikuisena: Haastattelussa Hannele Luukkainen

Miksi baletti? Mitä tanssi merkitsee sinulle?

Äitini vei minut pienenä oma-aloitteisesti balettitunnille ilman, että varsinaisesti kysyi mielipidettäni asiasta. Sukulaiseni olivat sanoneet, että “ei se siellä kauan viihdy”... Taisin kuitenkin viihtyä! Tanssista tuli rakkain ja pitkäaikaisin harrastukseni. Baletissa viehättää sen herkkyys ja kauneus, ja se, ettet ole koskaan valmis: saat haastaa ja ylittää itsesi jatkuvasti. Tästä seuraa onnistumisen tunteita ja myös ymmärrys, ettei koskaan pidä luovuttaa, vaikka jonkin asian oppiminen kestäisi kauankin. Baletin/tanssin harrastaminen on mielestäni erittäin hyödyllistä (missä iässä tahansa) jo pelkästään lihaskoordinaationkin kannalta: se tuo hyvän pohjan kaikkeen muuhun liikkumiseen ja antaa henkilön olemukseen tiettyä ryhdikkyyttä.

Kuinka kauan olet harrastanut balettia, ja minkä ikäisenä aloitit?

Aloitin 6-vuotiaana, ja olen tanssinut nyt 34 vuotta.

Monta kertaa viikossa käyt tunneilla? Treenaatko muita lajeja?

Treenipäiviä kertyy viikolle yleensä viisi. Tällä hetkellä treenaan baletin lisäksi hiphoppia ja myös showtanssia aina kun ehdin.

Tanssit myös kärjillä. Milloin aloitit pointe-treenin ja kuinka usein harjoittelet?

Aloitin pointe-treenin lapsena. En muista tarkkaa ikää, mutta heti kun se oli ylipäätään lapsille mahdollista. Olen pitänyt pointesta joskus pieniä taukoja elämäni varrella, mutta tällä hetkellä harjoittelen kerran viikossa.

Mitä kärkitossuja käytät, ja miten ajat tossusi sisään?

Minun jalkaani parhaiten sopivat tossut ovat mallia Grishko 2007. Meni aika monta vuotta löytää “ne oikeat”! Yleensä pehmitän ja taivuttelen tossuja aluksi käsin ja pidän niitä jalassa kotona ja kävelen puolivarpailla, mutta parhaiten ne tulevat omalla kohdalla ajettua sisään tuntityöskentelyllä.

Mitkä ovat vahvuutesi baletissa?  

Minulla on ollut vuosien varrella ilo käydä hyvin monenlaisten opettajien tunneilla, ja tätä kautta baletin tuntemus on tullut laajaksi.  Minulle ei tietääkseni ole myöskään kehittynyt mitään suurempia maneereja, joista pitäisi päästä eroon eli olen aika mukautuvainen.

Mitkä ovat suurimmat haasteesi?

Ehdottomasti piruetit! Yhtenä päivänä ne saattavat mennä todella hyvin, mutta seuraavana taas aivan päin mäntyä… Tämä on kaiketi aika yleinen ilmiö. Hyvä piruettipäivä vaatii tekniikan lisäksi tietyn mielen- ja vireystilan ja myös tietynlaisen lattian ja hyvin istuvat tossut.

Esiinnyt myös Wannabe Ballerinas -ryhmässä. Miten päädyit mukaan, ja mitä esiintyminen merkitsee sinulle?

Hain ja pääsin mukaan ryhmään kaksi vuotta sitten, kun sinne haettiin muutamia uusia tanssijoita. Olen päässyt ryhmän mukana esiintymään tilanteisiin ja paikkoihin, joista en olisi muutama vuosi sitten osannut edes haaveilla. Esiintymisestä tulee mielettömän hyvä fiilis, vaikka jännitänkin aika paljon etukäteen.

Kuinka sovitat treenit ja esiintymiset työn ja muun arjen sekaan?

Minulla on hyvä tilanne, koska työni (olen johdon assistentti) on joustavaa ja pääsen yleensä mukaan sellaisiinkiin esiintymisiin, jotka ovat keskellä päivää. Aika moni ilta viikosta kuluu tanssisalilla, mutta pidän huolen siitä, että myös lepopäiviä on tarpeeksi. Silloin kun harjoittelemme Wannabe Ballerinas -ryhmän kanssa isompia esityksiämme varten (useita päiviä kestävät joulu- ja kevätesityksemme), en loppumetreillä kyllä ehdi paljon muuta tekemään. :)

Klassinen baletti on fyysisesti vaativa laji. Oletko välttynyt vammoilta? Miten huolehdit kehostasi?

Olen välttynyt yllättävän hyvin vakavammilta vammoilta (olen ainoastaan kerran taittanut pahasti nivelsiteeni tanssitunnilla ja yhden kerran murtanut varpaan), mutta pientä (ehkä iän mukanaan tuomaa) vaivaa tuntuu olevan nykyään vähän väliä. Käyn hierojalla säännöllisesti ja yritän muistaa venytellä ja kuunnella kehoani.

Tanko, keskilattia, adagio, allegro… Mistä tuntiosuudesta pidät eniten/vähiten?

Pidän kaikista osuuksista omalla tavallaan, mutta ehdoton lempparini ovat salin poikki menevät piruettisarjat ja valssit. Adagio tuntuu välillä raskaalta äheltämiseltä (varsinkin jos olen muutenkin väsynyt), joten se ei välttämättä ole aina se, mitä eniten odotan.

Onko joku entinen/nykyinen opettaja ollut sinulle erityisen merkityksellinen?

Paula Salosaari oli ensimmäinen baletinopettajani ja hän varmasti osaltaan vaikutti siihen, että jatkan tanssimista edelleen. Jill Milleriä muistelen lämmöllä ja hän tulee edelleen mieleeni usein. Marie Greve on tuonut ihanan ranskalaisen tuulahduksen Helsingin nykyiseen balettituntitarjontaan.

Lempibalettisi?

Upein näkemäni baletti on Bolshoin esittämä Spartacus, jonka näin viime vuonna leffateatterissa valkokankaalta. Myös English National Ballet’n versio Lumikuningattaresta on jäänyt vahvasti mieleen (näin sen joitakin vuosia sitten Lontoossa).  Ei-kerronnallisista baleteista Balanchinen Jewels on lähellä sydäntä, ja siitä erityisesti osa Rubies.

Suosikkitanssijasi?

Svetlana Zaharova, Anastasia Matvienko, Aurélie Dupont, David Hallberg, Maria Baranova.

Mikä sinua inspiroi?

Se kun tunnilla sattuu olemaan minulle erityisen mieluista musiikkia ja miten se nivoutuu yhteen liikkeen kanssa - se tuo tanssiin erityistä nostetta ja fiilistä. Lempitanssijat  ja -opettajat ovat tietysti aina myös inspiraation lähteitä: heidän olemuksestaan imee väkisinkin vaikutteita.

Sitaatti / sanonta / motto?

“It’s never too late to become what you might have been”.

Kuvat: Laura Iisalo.

Pointe Pretty - Katkaisten kärjelle

Otin uudet kärkitossuni käyttöön viime vuoden lokakuun lopussa. Yleensä saan tossuparin kestämään vähintään kolmisen kuukautta (pointe tunti kerran viikossa), mutta nyt tuntuu että tahti on kiihtynyt. Tossut alkavat olla siinä pisteessä että ne ovat tosi mukavat jalassa, mutta huolellisesti rullattu fondue tuntuu aiempaa raskaammalta. Viime keskiviikkona en meinanut päästä kärjelle, ja piti ottaa myös toisella kädellä tukea tangosta. En kuitenkaan siirrä tossuja vielä demi-pointe käyttöön, vaan aion kovettaa pohjalliset pikaliimalla. Tein ekan liimauksen heti kun olin ajanut tossut sisään, olisko ollut neljän tunnin jälkeen. Toisella liimauksella pitäisi saada vielä useamman tunnin edestä lisäaikaa.

Vanhat ja uudet

Tämän tossuparin kanssa tein tähänastisista sisäänajoista sen kaikkein radikaaleimman: katkaisin noin kolmanneksen pohjallisesta ja revin sen kokonaan pois. Aiemmin olen jättänyt mokkanahkaisen sisäpohjallisen alla olevan 'shankin' katkaistuna paikalleen, mutta mitä lähemmin tossu myötäilee jalan kaarta, sitä parempi. Huom! Kun pohjallista lähtee katkaisemaan, pitää varoa että katkaisu ei ole liian alhaalla, jolloin nilkka ei saa riittävästi tukea. Parempi leikata ensin liian vähän kuin liikaa.

Nauhojen ompelu. Jee...

Näin valmistelin Blochin Balance European kärkitossuni:

- alkuun ompelin nauhat ja kuminauhat
- laitoin tossun jalkaan, nousin kärjelle ja tarkistin missä kohtaa kantapää kaartuu (noin 3/4)
- pehmensin tossuja ensin käsin ja puskemalla jalkaa kärjen yli
- revin sisäpohjalliset noin puoleenväliin
- tässä mallissa ei ole naulaa kantapään kohdalla - sen poistamiseen tarvitset pihdit
- edellisessä parissa pohjan keskellä oleva naula oli just katkaisun kohdalla, joten kiskoin sen irti
- vedin mattoveitsellä viillot merkattuun kohtaan kunnes sain pohjan katki
- vuolsin veitsellä reunat loivemmaksi (mukavamman tuntuista)
- vedin sisäpohjalliset takaisin päälle (tässä voi myös käyttää siihen sopivaa liimaa tai teippiä, jos sisäpohjallinen lähtee rullaamaan)

- pehmensin boksia astumalla kevyesti(!!) sen päälle

Alempi pohjallinen katkaistu ja poistettu. Sisäpohjallisen alla yksi kerros pahvia.

Näin tossuista tulee heti hyvännäköiset ja jalkaa ergonomisesti tukevat. Katkaisusta huolimatta tossusta ei tule heikompi, vaan se kestää käytössä jopa paremmin. Tosin... Jos menee tunnille ihan neitseellisellä tossulla, niin tietenkin se kestää silloin kauemmin - mutta aika moni treeni menee tossun sisäänajoon, eikä itse tekniikan hiomiseen. Kärkitossun pitää myötäillä jalkaa, ja sillä pitää voida tehdä käytännössä samat liikkeet kuin pehmeillä tossuilla. Tossu on jalan ja tanssijan tekniikan jatke, joten sen pitää palvella tanssijaa, ei toisin päin. Harmi vaan että perinteinen kärkitossu ei ole tehty kestämään, hiki ja lämpö pehmittävät materiaalin ja rakenteen hyvinkin nopeasti. Mun baletinopettaja Marie-Pierre kuoletti näytöskauden aikana jopa yhden parin päivässä!

In action: vielä pitäisi takajalkaa avata pikkasen enemmän...

Pikaliimalla voi tosiaan pidentää tossun elinkaarta. ZAP:in "ZAP Thin CA" on samaa liimaa mitä Kansallisbaletin tanssijat käyttävät, ja vinkki tuli itse asiassa sieltä. Pikaliimaa voi ostaa askartelutarvikekaupoista. Helsingissä sitä löytyy ainakin Kampissa sijaitsevastai Hobby Point -liikkeestä (maksaa noin 8 euroa). Liima on nestemäistä, läpinäkyvää ja tosi juoksevaa - ja sen kanssa pitää olla todella varovainen! Suosittelenkin käyttämään suojakäsineitä.

Tässä liimataan edellisiä tossuja. Liimauksen jälkeen ero oli tuntuva!

Omat tossuni liimasin siltä alueelta mikä kärjellä ollessa pysyy suorana. Demi-pointe alueen pitää tietenkin olla sopivan pehmeä, ja tossun taipua myös kaaren alta. Valutin zappia hiljakseen tossun sisäpuolelta pohjallisten sivuista, niin että tossu oli suorakulmassa pulloon nähden. Varo sotkemasta satiinia, liima kovettaa sitä ihan koppuraksi! Myös ulkopohjallista voi kovettaa liimalla. Silloin kannattaa aluksi valuttaa liimaa sormen leveyden verran siitä kohtaa missä kaipaa eniten tukea. Toiset käyttävät liimaa myös tossun kärkeen (sisäkautta), mutta Balance European -mallissa on valmis pehmuste varpaitten alla, ja se pitäis repiä ensin pois. P.S. Anna liimatun tossun kuivua yön yli.

Poseerausta, ei mikään akateeminen asento (takajalka irti, nousemassa mahdollisesti arabeskiin).

Olen tykännyt näistä tossuistani tosi paljon. Niissä on nimensä mukaisesti hyvä tasapainoilla ja ne näyttävät myös opettajani mielestä hyvältä. Häneltä olenkin saanut nuo kaikki sisäänajo- ja liimausopastukset. Tällä hetkellä en muuten treenaa varsinaisilla pointe-tunneilla, vaan käytän kärkitossuja ihan tavallisella tunnilla. Toistaiseksi olen soveltanut liikkeitä tangolla (open luvalla ja avustuksella), mutten ole tehnyt vielä oman tasoni keskilattiaa. Se on kuitenkin tähtäimessä!

Blochin Balance European tossut yhteistyössä Suomen Tanssitarvike.

Gaynor Mindenin tuotetestaus

Kaksi kuukautta edellisestä postauksesta - ei tässä näin pitänyt käydä. Anteeksi, hyvät lukijat! En ole kuitenkaan jättänyt balettia, enkä bloggaamista - itse asiassa kaikenlaista kivaa on ollut ja tapahtunut tässä välissä. En vain tiedä mistä aloittaa/jatkaa... Ei kai teitä haittaa jos palaan välillä ajassa taaksepäin?

Ihan alkajaisiksi haluan kuitenkin näyttää mitä posti toi tänään: mun ihka ensimmäisen "complimentary goody bag:in"! Englantilaisen Dancemania:n kaupallinen tirehtööri otti yhteyttä toisen blogini kautta, ja kyseli josko haluaisin testata joitain Gaynor Mindenin tuotteita. Olin kirjoittanut postauksen kärkitossujen kanssa käytettävistä satiininauhoista, ja heistä se oli "brilliant article". Juu, suomalaisittain hieman liioiteltu sanavalinta, mutta oli se siitä huolimatta kivaa lukea!

Gaynor Mindenin tuotteet eivät ole mulle ennestään kovinkaan tuttuja. Olen sovittanut GM:n kärkitossuja, mutta ne eivät tuntuneet omilta. Yksi klassinen musta leo löytyy kaapista, ja "Totally Toes Fitting Kit" -setti. Arvelin että siitä vois olla apua kärkitossujen tuunauksessa, mutta toistaiseksi osat ovat jääneet käyttämättä. Kerran ostin GM:n "European Invisible" -kuminauhaa koska Blochin vastaava oli loppunut täkäläisistä kaupoista. En kuitenkaan pitänyt siitä (liian heppoista), ja kerroin tästä myös sähköpostissa Dancemanialle. Onneksi he toivovat rehellistä arviota, koska en lähtisi kaunistelemaan taikka kehumaan tuotteita mistä en pidä. Lopulta päädyimme tähän valikoimaan:

GM:n The Dancer's Dozen, eli vihkonen jossa 12 kuminauha-jumppaohjetta plus kaksi eri vahvuista kumpparia. Testasin sen tänään pikaisesti, ja harjoitukset vaikuttavat hyviltä. Nauhojen vastustasot sen sijan voisivat olla kovempia.

Varvasteippiä. Materiaali on ns. microfoamia, pehmustettua ja kahteen suuntaan venyvää teippiä. Ei jätä liimaa varpaisiin, ja sitä voi repiä ihan käsin. Luin netistä muitten käyttäjien arvioita, ja näyttäisi olevan toimivaa ja tykättyä. Ainoa miinuspuoli: jos hikoilee liikaa (mikä on vaikeaa välttää pointe-tunnilla), teippi ei pysy kunnolla. Ja hinta voisi olla edullisempi. Yritin katsoa josko samaa löytyis apteekista, mutta ei onnistanut. Kokeilen ensi viikolla miten teippi toimii käytännössä.

GM:n satiininauha on englantilaista, ja luulenpa että mulla on ollut samaa käytössä ennenkin. Värisävy toimii kauniisti tossujen ja sukkisten kanssa ja materiaali on sopivan napakkaa olematta kovaa, eikä se ole myöskään liian kiiltävää. Ei valittamista, vaikka olen tässä välissä tykästynyt Blochin kumppari-satiiniin. Siis se missä kuminauhan on tarkoitus suojata akillesjännettä liialliselta hankaukselta.

Pinkki juomapullo tuli lahjan päälle lahjaksi, mutta taidan pysytellä mun omissa vesipulloissa.

Sukkikset, kokoa M. Jalkapohjan aukko on viimeistelty, niin voisin kuvitella että silmäpakoja ei tule yhtä nopeasti kuin muissa malleissa. Väri on peruskalpea ballet pink, materiaali napakka ja pehmeä, mutta pinnassa aavistuksen verran kiiltoa. Vyötärönauha saisi olla pehmeämpi ja leveämpi.

Tossut ovat Blochin "Jetstream" -mallia. 

Mites teillä - onko näistä tai vastaavista tuotteista mitään käyttökokemuksia? Mistä sukkiksista pidät, millä teipillä suojaat varpaita, oletko kokeillut kuminauhatreeniä? 

Kadonneen kärkitossun metsästys

Viimeinen lomaviikko alkoi lupaavasti.. tavattiin tyttöjen kanssa lounalla Cafe Engelissä - jokirapusalaattia yksille ja sitruunamarenkikakkua toisille - ja vaihdettiin tanssikuulumisia. Mitä kukin on milläkin tunnilla tehnyt, mikä baletissa on just niin ihanaa ja vaikeaa, ja miksi ilman ei voi olla. Kaikkea sitä mistä ei-tanssivien ihmisten kanssa ei oikein viitsi puhua. Vaikka meillä kaikilla on erilaiset taustat, ja tasotkin ovat aloittelijasta konkariin, niin kokemukset ovat kuitenkin yhteiset. Saman huomaan yhä uudestaan myös facebookin ja twitterin laajoissa tanssiyhteisöissä. Tanssi on todella universaali kieli! 

Engelistä suuntasimme Espalle, ja auringon polttamalle terassille. Jatkoimme keskustelua eri tanssikouluista (Tampereelta Helsinkiin) ja opettajista, ja siitä miten hyödyllistä on aina välillä kokeilla uusia ja erilaisia tyylejä. Meidän kesäsijainen Silvia oli yhdelle ennestään tuttu, ja hän oli kovin utelias kuulemaan mitä me muut pidämme hänestä. Ja me siis tykkäämme paljon! Itse olen ehtinyt käydä nyt kolmisen viikkoa, neljä tuntia per viikko ( 3 x jatko2 + 1 x perustaso kärjillä). Silvian tanko on huolellinen mutta hieman lyhkäisempi kuin mihin olen yleensä tottunut, ja tekisin osan sarjoista mieluusti kahdesti. Olen sen verran hitaasti lämpenevää sorttia. No, välillä kun ollaan menty ihan metsään, sarjoja on kuiteskin toistettu. :) Hän myös korjaa tangossa vähemmän, ja kaipaankin hieman sitä oman open (Gabriella) henkilökohtaista hands-on viilausta. Kaikille annettu palaute - ennen ja jälkeen sarjojen - on kuitenkin ollut ihan nappiin. Ja keskilattia on todella hyvä!

Sarjat ovat liikkuvia, tyylissä on amerikkalaista, kuubalaista ja ranskalaistakin. Hengittävää ja tanssillista. Silvia kiinnittää erityisen paljon huomiota siihen että tanssiminen ei olisi latteaa poseerausta, stoppia ja starttia asennosta toiseen, vaan että se on sujuvaa, soljuvaa ja musikaalista. Ei enää pelkkää tekniikkaa (vaikka ilman ei tietenkään toimi), vaan myös musiikin fiilistelyä! Hän seuraa hyvin tarkkaan mitä teemme, ja antaa oikeasti oivaltavia ohjeita ja korjauksia. Yksi tärkeä huomio, erityisesti mulle, on sopivan rentouden löytäminen tanssiessa. Kun relaa, kaikki sujuu paljon helpommin, myös todella nopeat sarjat. Se ei tarkoita että saa löysäillä. Päin vastoin, pitää olla rentoutta jotta voi heittäytyä.

Sekin on ollut kivaa, että verrattain simppelin tangon jälkeen keskilattialla riittää haastetta ja uusia, tai harvinaisia askeleita - esim emboité en tournant hyppysarjan päätteeksi sous tenusta fouetté piruetti attitude devant. Tai italialaista changementia (katso video kohdasta 0:43),  taikka saut de chattia.. ja paljon muuta hauskaa :) Ai niin, adagiot ovat olleet todella kauniita. Ei ehkä teknisesti kovin vaikeita, mutta kun ne tehdään ikään kuin lavalla, ja eläytyen täysillä musiikkiin.. Ihanaa!

Nyt joku lukija varmaan mietti että miten postauksen otsikko liittyy tähän mitenkään? Katsokaas, kun eilen päätimme vielä lähteä porukalla Piruettiin, poistuimme nimittäin kaikki sieltä tyhjin käsin ja paljain jaloin (kuvaannollisesti). Olen etsinyt uusia tossuja nyt jo kolmesta liikkeestä, mutta alkaa tuntua että on todennäköisempää törmätä Baryshnikoviin (joka siis todella harjoittelee Helsingissä). Piruetissa oli siis Blochin malleista pelkästään Serenadea ja Suprimaa. Grishkoista löytyi Majaa, Eliteä ja 2007:aa. Lisäksi oli jokunen Gamba ja muutama Sansha. Serenadet mulla on nyt käytössä, mutta haen siis sopivampaa mallia. Kerroin myyjälle että haluan leveähköä ja lyhyttä boksia ja melko pehmeätä pohjallista. Hän otti yhden parin kerralla hyllystä, sen sijan että olisi napannut saman tien useamman mallin sovitettavaksi. Valitettavasti mitkään malleista ei toiminut mun jalkaan.
P.S. Piruetissa vaativat elokuun alusta ajanvarausta kärkitossujen sovituksiin.

Sansha: Gloria

Jatkoimme Piruetista vielä Footlightin liikkeeseen Fredalla. Sovitin Capezion tossuja, myös mallistoon palannutta Arialia. Tämä tossu oli ihan outo. Sen kärkiosa istui mulle täydellisesti, mutta pohja vääntyi heti sivuun. En tajua. Periaatteessa se voisi toimia jos pohjan saa muokattua, mutta yleensä tossun pitäisi istua jo sovituksessa paremmin. Blochin malleista oli valitettavasti vain muutama hajakoko jäljellä, ja pieleen nekin. Jostain syystä liike on luopumassa Blochista vaikka maailmalla tossujen suosio kasvaa koko ajan. Blochilla on kuitenkin mallistossa noin 30 eri mallia, luulis jokaiselle löytyvän sopiva! Voi kun pääsiskin jonnekin missä olisi kaikkien tossujen kaikki mallit. Footlightin myyjä oli kuitenkin hyvin avulias, ystävällinen ja tiesi mistä puhui.

Bloch: Balance European

Lopputulos: vanhoilla tossuilla mennään edelleen. Toivottavasti ne eivät kuole kesken tunnin ennen kun ehdin löytää uudet tilalle! Saatan vielä palata Kallioon (Suomen Tanssitarvike) ja sovittaa ne Blochin European Balancet uudestaan. Ja kun Grishkon liike aukeaa, sinne seuraavaksi. Ja ehkä sitten lähdetään jo porukalla Pietarin ristelylle ja haetaan tossut sieltä!

Grishko: Triumph