Olin eilen katsomassa Susanna Leinosen uutta teosta Sokea Mieli täyteen pakatussa Lumeen katsomossa. On tosi kiva nähdä että myös nykytanssi vetää katsojia, vaikka itse hakeudun useammin klassisen (tai nyky-) baletin pariin. Tosin jos budjetti ja aika antaisi myöten, kävisin useammin myös Töölönlahden ulkopuolella. Etenkin kun nykytanssia tuodaan lavalle näin korkeatasoisesti. Erityisesti kolahti alkupuolen tanssivideo, joka oli heijastettu leffateatterin kokoiselle screenille. Kun kimmaltava sade ropsahtaa screenille ja heijastuu takaisin lattiasta, se on visuaalisesti mielettömän hienoa! Video hyödynsi upeasti digitaalista tekniikkaa, tanssijoiden vuorovaikutus veden ja toistensa kanssa toi ihan uuden ulottuvuuden katsojan eteen. Niin hieno kun video olikin, aloin jo kaivata live tanssia näyttämölle.. Jota väläyteltiin aika ajoin läpinäkyväksi muuttuvan screenin takaa.
Onneksi meidän ei tarvinnut odottaa liian kauan! Tanssista jäi erityisesti mieleen ensimmäinen paritanssi ja Kaisu Höltän ja Jarkko Lehmuksen karisma ja läsnäolo. He todella tanssivat joka solulla, ja intensiteetti näkyi silmiin asti. Olipa hyvä tuuri että sain paikan ekalta riviltä! Käy vilkaisemassa blogia, sieltä löytyy myös Sokean Mielen älyttömän hieno traileri: Susanna Leinonen Dance Company.
Kuvassa alla : Kaisu Hölttä ja Jarkko Lehmus, valokuva Sakari Viita.
Näytöksen jälkeen kotimatkalla havahduin valoon - klo 20 ja aurinko vielä taivaalla! Ihanaa.. Joka kevät se yllättää ja saa mielen herkistymään. En malta odottaa vehreyttä ja lämpöä! Tuleva kevät myös herättää sisäisen muuttolintuni - haluaisin lähteä taas reissaamaan.. Yksi mahdollinen työmatka Saksaan on tulossa toukokuussa, mutta työ on työtä. Ei sillä reissulla katsella nähtävyyksiä! Kesän vietän varmaan Suomessa, tykkään vaan niin paljon valosta. Mutta Suomen kesän loppupuolella voisi käväistä vaikka taas Berliinissä, joka on muuten mun lapsuuden kotikaupunki. Elokuussa (12.-28.8.2011) siellä on vuosittainen tanssifestari, "Tanz im August", ja elokuun lopussa on myös "Nacht der Museen", Berliinin oma ja hulppea taiteiden yö. Samalla pitää tietenkin mennä itsekin tanssimaan, ja olen jo löytänyt useamman vakipaikan minne on ihan pakko päästä joka kerta. Yksi näistä on tanssistudio Marameo, ja yllätyin kun heidän sivulle oli ilmestynyt videopätkä aamutunneista - siis just siitä tunnista jossa itse tapaan käydä! Viime vuosi jäi multa väliin, ja olin jo unohtanut kuinka nopeatempoiset ja vaativat tunnit ne olikaan.. Olin melkein helisemässä, mutta pysyin mukana juuri riittävän hyvin. Opettajakin toivotti tervetulleeksi takaisin!
Käy klikkaamaan linkkiä Marameo: Klassisches Tänzertraining! Videot löytyvät punaisten linkkien alta. En saanut tänne, koska videoille ei ole laitettu upotuskoodia. Mutta kannatta nähdä ekstra vaiva ja käydä katsomassa! Eka video näyttää Marion Buchmannin tuntia, jolla en päässyt käymään kun aamutuntien opet vaihtavat 2 viikon välein. Mutta toinen video näyttää otteita Edwin Motan tunnilta, ja täällä kävin useamman kerran. Videot näkyvät quicktime-playerillä, joka on mac-vakio mutta sen saa ilmaiseksi ladata: www.apple.com/fi/quicktime/
Marameon aamutunneissa on sekin hyvä puoli että maksavat vain kuusi euroa! Väkeä siellä on sitten kuin pipoa, ja on parasta olla ajoissa paikalla jos meinaa saada tankopaikan. Kerran oli melkein 40 tanssijaa jakamassa lattiaa - onneksi sali on tosi iso (23 x 11 m) ja siellä on myös riittävästi irtotankoja. Yksilöllistä opetusta ei sillä väenpaljoudella ehdi oikein saada, mutta yleisiä korjauksia piisaa. Ja musta on ihanaa ottaa mallia toisista, siis niistä tosi hyvistä ammattitanssijoista! Aamutunti on siis open class, eli kuka vaan joka haluaa saa tulla. Mutta lukkarissa mainitaan vielä erikseen että kysessä on vaativa taso, joka on tarkoitettu ensisijaisesti tanssijan koulutuksen saaneille ammattilaisille. Onneksi siellä on kuitenkin eritasoista tanssijaa, klassisen ja nykytanssin puolelta. Ja eri-ikäisiä ja kokoisia. Muuten olisin luikkinut äkkiä karkuun!
