19.11.12

Tanssivalle sattuu...

Se oli viimeinen iso hyppysarja: diagonaalissa viidennestä echappé - pas de bourré - balloné - balloné - siitä vikasta ballonésta suoraan jeté - taas pas de bourré - ja brisé - brisé. Olin vihdoin saanut jalat alleni, olin vauhdissa ja opekin kehui matkan varrella. Sitten vikan hypyn kohdalla takareisi pamahti. Okei, pamahdus on liioittelua. Se tuntui lähinnä krampin ja potkaisun välimuodolta, just siinä hamstring-lihaksen sivussa, lähempänä polvea. Mulla on ennenkin revähtänyt lihas (silloin se oli oikea pohje), ja vaikka toivoin että se olisi ollut vain kramppi, tiesin jo että taukoa tulee... Hetken aikaa olin kuitenkin niin yltiöpositiivinen että laitoin vielä kärkitossut jalkaan. Tein parit hitaat ja epämukavat relevét ekassa ja tokassa, mutta kun yritin tuoda jalat yhteen viidenteen: auts, auts, ja auts. Se siitä pointe-tunnista. Kaiken kukkuraksi meillä oli poikkeuksellisesti eri (mutta silti tuttu) ope sillä tunnilla, ja hän teetti just sellaisia pointe-harjoituksia mitä olisin palavasti halunut tehdä! Aargh. Riisuin tossut, menin sivuun ja katselin tuntia matolta. Tajusin vasta siinä että polven ojentaminenkin sattuu...

Varmaan arvaatte miten paljon harmitti. Just kun olin hyvässä vedossa ja vireessä, tulee vammaa ihan puskan takaa. Olin lämmin, sarjan vaikeusaste oli mun tasoa, tiesin mitä tein ja silti sattui. Shit happens, kuten sitä tavataan sanoa. Kävelin/linkutin kuitenkin omin voimin tanssikoululta bussille, joten paljon pahemminkin olis voinut sattua. Kotona noudatin kuuliaisesti tutun lääkärin ohjeita. Kylmähoitoa ensimmäiset 2 päivää, ja lepoa. Sen jälkeen voisin jo aloittaa varovaisen kuntoutuksen jotta lihas paranisi mahdollisimman nopeasti ja hyvin. Jos siinä on pieni repeämä, kevyesti pumppaava hermovenytys auttaisi lihassäkeiden muodostuksessa. Mä tein töitä käskettyä. Ekat kaksi-kolme päivää oli hankalaa kävellä, ja meinasin myöhästyä joka bussista kun en muistanut että juoksu ei suju. En voinut venytellä koipea, enkä saanut nostettua sitä yli 90 asteen kulmaan. Polven ojentaminen tuntui lihaksessa myös kipeältä. Mutta onneksi tämä on parantunut tosi hyvin! Kyseessä on sittenkin vain lievä ensimmäisen asteen venähdys, toisin kuin pohjelihaksen kanssa (silloin jouduin olemaan kuukauden poissa). Olen pitänyt nyt viikon verran taukoa ja aion huomenna kokeilla tunnilla miten kevyt treeni sujuu.

Tietysti sen piti olla venyvämpi vasen joka venähti.. No, ainakin kankeampi oikea jalka saa nyt enemmän huomiota.

Kotona olen kokeillut tehdä pliéitä, tenduita ja fondueita. Developpé ojentuu kivutta hieman yli 90 asteen korkeudessa, ja venyvyyskin on jo parempi. Reippailin tänään ulkona ja jalassa tuntuu enää kireyttä, ei kipua. Eihän tämä ole vielä kokonaan parantunut, mutta uskon että voin muokata tankoharjoituksia sen verran. Teen matalammat (ja hitaammat) grand battementit, ja isot hypyt saavat tietenkin vielä odottaa. Meillä on huomenna taas tiistain vakiope, joten joudun kyllä kertomaan mikä on tilanne. Ei voi ottaa sellaista riskiä että opettaja tulee nostamaan jalkaa jossain developpén kohdalla. Toivottavasti en jää kuitenkaan ihan toipilas-paitsioon - vaikka pitääkin varoa voin silti ottaa korjauksia vastaan. Tykkään saada korjauksia! Meidän opet ovat onneksi ihanan huolehtivaisia. Muistavat kaikkia mahdollisia vammoja ja kysyvät aina millainen vointi/kunto on. Kun satutin itseni tällä kertaa, ope (G) lohdutti parhaansa mukaan - ja se kyllä auttoi!

Mutta huomenna siis takaisin tangon ääreen, ja siitä pikkuhiljaa takaisin kuntoon. Meillä on nimittäin joulunäytös tulossa 16.12. ja ekat harkat tulevana viikonloppuna. Ja mulla on aika monta isoa hyppyä siinä! Jee ja jaiks..

Mites teillä? Onko sattunut tunnilla? Miten kuntoutus on sujunut?

10 comments:

  1. Mulla on 20 intensiivisen treenivuoden aikana sattunut yllättävän vähän.

    Kerran teini-ikäisenä takareisi revähti pahasti, ja akillesjänne on tulehtunut kerran. Lisäksi erilaisia rasitusvammoja (mm. lonkankoukistajajänteen tulehduksia) on ollut varmaan 10 kertaa, mutta rasitusvammat menevät yleensä helpolla ohi, jos ne malttaa hoitaa ajoissa pois.

    Nyt on ensimmäistä kertaa isompi vamma, joka on pitänyt mut kohta jo kuukauden poissa balettisalilta, eli murtunut (pikku)varvas.

    Murtuma tuntuu paranevan tosi hitaasti, vaikka olen pyrkinyt olemaan rasittamatta jalkaa. Tukilajeja ja muita oheislajeja olen toki voinut harjoitella tässä välissä, mutta kyllä hinku takaisin tangin ääreen on jo tosi suuri...

    No, ehkä tämä murtumakin on pientä, niin paljon ja rajusti olen kuitenkin vuosien varrella treenannut, että vähällä olen päässyt.

    Tsemppiä kuntoutukseen Johanna!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos tsempistä! Eiliset tunnit sujuivat tosi hyvin, joten ehtinen myös grand jeté -kuntoon näytökseen mennessä :)

      Kun luin sun vammahistorian ja sitä edeltävän kommentin "yllättävän vähän", niin mua huvitti vähän. Vain tanssija voisi sanoa noin! Taviksen mielestä tuossa olisi aika paljonkin vammoja.. ;) Mutta hyvä että olet aina malttanut hoitaa itsesi ajoissa kuntoon. Krooniseksi muodostunut vamma vie kyllä parhaan terän tanssin nautinnosta!

      Kurjaa kuulla sun pikkuvarpaasta :/ Tanssijan kannalta paljon pahempi paikka kuin pikurillin murtuma.. Muista huolehtia rittävästä kalkin ja D-vitamiinin saannista! Toivottavasti paraneminen vauhdittuu. Tsemppiä!

      Delete
  2. Moikka Johanna,

    toivottavasti vamma on parantunut, ja olet päässyt taas treenaamaan täysillä.

    Minulla olisi yksi kysymys, mikä ei varsinaisesti liity postaukseen. Oletko sinä (tai ehkä joku lukijoista) koskaan ostanut lippuja balettiin saman päivän näytökseen. Opiskelijathan saisi niihin nettisivujen mukaan lipun 10 eurolla, mutta onko niitä lippuja ikinä jäljellä enää siinä vaiheessa? Lumikuningatar on ilmeisesti ainakin loppuunmyyty, eli onkohan ihan turhaa edes mennä kysymään lippuja samana päivänä?

    -Anni

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei Anni,

      Kiitos, vamma on parantumassa tosi hyvin. En vielä treenaa ihan täysillä, mutta olen kuitenkin tunneilla. :)

      Mä en ole ostanut samana päivänä, mutta opiskelevat kaverit kyllä. Lippuja on yleensä ollut jäljellä. Lumikuningatar on tosiaan loppuunmyyty, mutta kannattaa joka päivä kysyä peruutuspaikkoja! Toivon että onnistaa vielä :)

      Delete
    2. Kiitos vastauksesta, täytyy käydä kokeilemassa joku päivä, jos vaikka onnistuisin vielä saamaan lipun!

      Anni

      Delete
  3. Kiinnitin huomiota tuohon vammasi kohtaan, sillä hamstring on jänne. Mm polven ristisiteitä korjataan hamstring-jänteen siirteellä. Ko jänteen vieressä on lihakset jotka vaikuttavat polven koukistamiseen. Mutta hamstring itse on jänne.
    -polvileikattu ja hamstring-siirteen omaava

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hamstring-lihaksiksi kutsutaan reiden takaosan suuria lihaksia jotka lähtevät istuinkyhmystä ja kiinnittyvät eri kohtiin sääri- ja pohjeluuta. Näitä lihaksia tarvitaan polven koukistamiseen, sisä- ja aukikiertoon ja lonkan ojentamiseen. Lihakset taas kiinnittyvät luuhun jänteen avulla, eli hamstring-jänne on sidekudoksinen hamstring-lihaksen jatke.

      Lääkärituttavani kertoikin että "jos ristiside on poikki, tehdään uusi käyttämällä varaosaa, ja varaosaksi käytetään omasta kropasta otettavaa materiaalia. Tavalliset vaihtoehdot ovat patellajänteen suikale (eli ison reisilihaksen jänne, jonka sisällä polvilumpio sijaitsee) tai sitten juuri tuo hamstringsiirre." Olit siis sekä väärässä että oikeassa. :)



      Delete
  4. Oman lyhyeni harrasteluni on pysynyt vammattomana. Kaatunut olen tokalla tunnilla, mutta siitä sai vain omemankokoisen mustelman reiden ulkosivuun. Onnea kuntoutumiseen. :)

    Minunkin vasen jalkani on notkeampi raaja. Jostain kummallisesta syystä oikea jalkani nousee sitävastoin korkeampaan arabeskiin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei Hannabella!

      Mä olen kaatunut joitain kertoja.. Kerran osuin liukkaalle lattialle, ja parisen kertaa oon vetänyt lipat piruetista :) Mutta ei mitään vakavaa!

      Noin muuten, jos haluaa välttyä turhilta vammoilta: Jos ope esim. ohjeistaa markeeraamaan sarjaa ennen kuin se tehdään kunnolla, niin ei pidä lähteä tekeen mitään sinnepäin. Jos lähtee hyppäämään "melkein", lihakset eivät tee kunnolla töitä, linjaus on pielessä ja silloin sattuu helposti. Ei pidä myöskään treenata liikaa, eikä nostaa tuntimäärää liian äkillisesti. Kroppa tarvitsee aikaa sekä sopeutua että palautua. Tietenkään ei pidä myöskään pakottaa mitään. Väkisin väännetyt aukikierrot ovat pahasta, kuten kaikki jo tiedämme. Huolellinen tekniikkaa joka huomioi oman vartalon valmiuksia suojaa loukkaantumisilta parhaiten. Niin ja jos tuntuu kipua jossain: se on aina merkki jostain. Etenkin jos se pitkittyy. Tulipa vaan mieleen etten ole kirjoittanut vielä tästä vammojen ehkäisysta..

      Jännää, mulla on sama "ongelma" jalkojen kanssa. Vasen on notkeempi, mutta oikea jalka nousee korkeammalle arabeskissa. Onkohan siinä jokin yhteys?

      Kiitos kommentista! :)

      Delete
    2. Mahtavaa että annoit vinkkejä vammojen ehkäisyyn. Kaikki kokeneemman harrastajan neuvot tulevat kipeästi tarpeeseen. <3 Sinun blogistasi on yleisesti ottaen ollut paljon apua. Esim. kun neuvoit, ettei kannata venyttää liian kauan ennen tuntia. Ennen tuon hyvän ohjeen lukemista ehdin mennä kerran kaksi tunnille lötköjaloin.

      Kaatumiseeni palaten, silloin ei ollut tossuja käytössä, koska ne eivät olleet tupsahtaneet postiluukusta. Sukkasillaan mentiin. Aloittelijan kokemuksen syvällä rintaäänellä en suosittele ketään olemaan sukkasillaan tunnilla. Tangolla vielä jotenkin menee, muttei keskilattialla!

      Voivathan oikeat jalkamme haluta hyvittää jäykkyytensä nousemalla korkeammalle? ;)

      Delete