16.8.14

Pinja ballerina - tanssien ammattiin

Tällä kertaa en postaile omista treeneistä, vaan haastattelen nuorta tanssijaa johon tutustuin jokunen vuosi sitten balettitunneilla. Vaikka Pinja kävi jo tuolloin ammatillisessa koulutuksessa, hänellä riitti kuitenkin energiaa ja intoa käydä lisäksi muutamalla iltatunnilla omassa koulussani. Tykkäsin Pinjasta heti koska hän oli aina hyväntuulinen, ystävällinen, puhelias ja myös ikäistään kypsemmän oloinen. Lisäksi hänen kanssaan oli hauska treenata. Pinjan energisessä imussa minunkin diagonaalini saivat lisää puhtia! Kun hän ilmoitti lähtevänsä Unkariin opiskelemaan tanssia, olin todella iloinen hänen puolestaan - mutta tuli häntä pikkasen ikäväkin.

Halusin haastatella Pinjaa myös siksi koska itse kirjoitan aina aikuisen harrastajan näkökulmasta. Kuitenkin tällä blogilla on myös paljon nuoria, Pinjan ikäisiä lukijoita. Toivottavasti saatte jutusta hyvän käsityksen ammattiin opiskelevan nuoren erilaisesta arjesta! 

 1. Hei Pinja! Minkä ikäisenä aloitit balettitunnit? Milloin opiskelusta tuli ammattiin tähtäävää? 

- Aloitin baletin 7 vuotiaana, mutta sitä ennen olin tanssinut nyky- ja luovaa tanssia 4-vuotiaasta lähtien. Viisivuotiaana ilmoitin vanhemmilleni, että minusta tulee isona niin kuuluisa tanssija, että minusta tehdään kuolemani jälkeen patsas Presidentinlinnan eteen. Kuitenkin virallisesti opiskelusta tuli ammattiin tähtäävää 9 vuotiaana, kun minut hyväksyttiin Helsingin Tanssiopiston erikoiskoulutusluokalle. 15-vuotiaana peruskoulun jälkeen pääsin Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitoksen ammatilliseen koulutukseen.

Pinja alarivissä vasemmalla. Hungary Dance Academy. 
2. Opiskelit aiemmin oopperan balettioppilaitoksessa, mutta päätit vaihtaa koulua - voitko kertoa miksi?

- Halusin saada kokemusta siitä, millaista on opiskella ulkomailla. Olin saanut ensimakua jo ulkomaan kesäkursseilta, esim. Salzburgista ja Kööpenhaminasta. Tanssijalle on tärkeää saada eri näkökulmia uusilta opettajilta ja koreografeilta, jotta pystyy itse kehittymään niin teknisesti kuin taiteilijanakin. Siksi koin, että nyt olisi hyvä aika kokeilla jotain uutta. Lisäksi ulkomailla on hyvä luoda kontakteja, jotta sitten töitä hakiessa on helpompi etsiä mahdollisia ryhmiä ja ilmoittautua koetansseihin.

3. Ulkomaille muutto 16-vuotiaana vaatii sekä rohkeutta että perheen tukea. Miten vanhempasi suhtautuvat? - Vanhempani ovat aina olleet suuri tuki ja kaikessa mukana. He kannustivat minua kokeilemaan ulkomaille lähtöä, vaikka itseä jännitti. He pystyvät helposti samaistumaan minuun ja auttamaan, sillä isäni on myös ollut balettitanssija ja näin tietää, miten raskasta tämä joskus on.
4. Miten olet sopeutunut unkarilaiseen arkeen (kieli, asuminen, kulttuuri)? - Olen sopeutunut yllättävän hyvin! Rakastan Budapestiä kaupunkina, vaikka se ensin tuntuikin vähän liian suurelta Helsinkiin verrattuna. Kaikki on tosi kaunista ja kaupunki on täynnä kulttuuria. Kämppäni on ihan keskustassa, mistä on vain 15-20 min matka koululle. Lisäksi vastapäätä on iso teatteri, Vígszínház, jossa kävin katsomassa Eifman Balletin esitystä keväällä! Unkarin kieltä opiskelen 2 kertaa viikossa muiden ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa. Kielitaitoni ei todellakaan ole vielä täydellinen, mutta kyllä minua on usein kehuttu taitavasta kielen käytöstä jo tässä vaiheessa!
Valokuvaaja: Joni Österlund.
5. Millainen on tyypillinen päiväsi? - Herätys on klo 6 ja päivä alkaa baletilla klo 8. Päivästä riippuen balettitunnin pituus vaihtelee 90 minuutista jopa kahteen tuntiin ja 50 minuuttiin. Tämän jälkeen on joko repertuaaria, kärkkäritunti, pas de deuxia, nykytanssia tai improvisaatiota päivästä riippuen. Tuntien välissä on harvoin taukoja, joskus saattaa olla 10 minuuttia. Normaalit tunnit päättyvät yleensä klo 13, jonka jälkeen on lounas. Lisäksi on iltaharjoituksia, yleensä klo 17-20 välillä. Silloin harjoitellaan esityksiin ja konsertteihin, joihin koulumme osallistuu todella paljon! Illalla kun tulen kotiin, opiskelen vielä itsenäisesti lukiota verkossa. Sitten venyttelen ja syön ja menen suoraan nukkumaan. Jos vapaa-aikaa on, ei yleensä jaksa lähteä oikein mihinkään. Tai sitten on lukiojuttuja hoidettavana.
6. Ovatko opettajat tiukempia kuin Suomessa? - Minusta niin Suomesssa kuin Unkarissakin se on hyvin opettajakohtaista, kuinka tiukka kukin on. Jokaisella opettajalla on tottakai oma tapansa opettaa. Omalla kohdallani Unkarissa oli tänä vuonna todella tiukka opettaja, joka vaati oppilailtaan tosi haastavia asioita. Minusta se on kuitenkin vain hyvä asia - tykkään kun on opettaja, joka puskee eteenpäin! Hän osasi myös antaa rakentavaa palautetta ja kehuja tarpeen tullen.
7. Kuinka paljon treenaat viikottain? - Treenaan kuusi kertaa viikossa. Kotona teen extravenyttelyä joka päivä ja joskus kehonhuolta tai pilatesta.
8. Ehditkö harrastaa mitään muuta? - Tanssi vie lähes kaiken ajan, joten harrastuksille ei malta jäädä tilaa. Pidän kuitenkin yllä blogia, jota päivitän aina kun kerkeän. Tykkään myös musan kuuntelusta ja laulamisesta. 9. Mitkä ovat olleet tanssitaipaleesi kohokohtia? - Tottakai ne hetket kun minut hyväksyttiin ek-luokalle Helsingin Tanssiopistolle, balkolle (Kansallisoopperan balettioppilaitos) ammatilliseen koulutukseen ja viime syksynä tuonne Hungary Dance Academyyn. Lisäksi mieleen on jäänyt ensimmäinen vaariationi, jonka tanssin. Olin juuri täyttänyt 13 ja tanssin Maalais- pas de deux:n variaation Gisellestä. Oli myös mieletön kokemus tanssia vuonna 2012 mukana Kenneth Greven Lumikuningattaressa! Tänä keväänä teimme toisen suomalaisen oppilaan kanssa, joka opiskelee myös Unkarissa, koreografian nimeltä "Szürkület". Esitimme duetomme koulun koreofgrafiakisassa ja voitimme 3. sijan! Tämän johdosta meille tarjotiin useita muita esitysmahdollisuuksia, myös koulun omien esitysten ulkopuolella - se tuntui hienolta!
Lumikuningattaren hiutale tauolla. 
10. Mikä on haastavinta? - On haastavaa pysyä henkisesti vahvana silloin, kun stressitaso on korkea. Hyvä esimerkki on tämän vuoden loppukevät, kun kahden viikon sisällä oli lukion kokeet, baletin, nykytanssin, pas de deux:n ja historiallisten tanssien examenit, normaalit treenitunnit ja lisäksi tavallisten arkisten asioiden hoito kotona. Onneksi kaikesta selviydyin hyvin, vaikka aika vaikealta se tuntui. Loppuun vielä muutama lisäkysymys: Mitä kärkitossuja käytät?
- Käytän Grishko Maya -tossuja. Unelmabaletti/rooli? - Unelmarooleja on aika monta, mutta olen aina tykännyt Nikitasta La Bayaderessä. Flames of Parisin pas de deuxia haluaisin päästä tekemään ja sitten jotain Forsythen biisejä! Esikuva (tai useampi)? - Esikuvia on esim. Misty Copeland, Maria Kochetkova, Alina Cojocaru ja Tamara Rojo. Missä haluaisit olla viiden vuoden päästä? - Viiden vuoden päästä haluan olla tekemässä oikeita tanssijan töitä, tanssia paljon terveenä kuten tähänkin asti ja edelleen kehittyä tanssijana. Tottakai unelmaryhmiä on vaikka kuinka monia, esim. San Fransico Ballet, Royal Ballet, Salzburg Ballet.... Isot on unelmat ja niiden mukaan pitää tehdä paljon työtä, jos niitä haluaa.
Kiitos Pinja haastattelusta! Pinjan blogin löydät täältä: Do What You Love, Love What You Do

9 comments:

  1. Hei Johanna!

    Laittelin sulle yhteen aiempaan postaukseen kommenttia siitä, että miten saisin developpéista ja jalanheitoista korkeampia, mutta et ole vastannut siihen.
    Pliis, voitko antaa edes joitain neuvoja, alan olla epätoivonen koska tunneilla kaikilla muulla jalannostot ja -heitot ovat useita kymmeniä asteita korkeempia kuin mun.

    -Elisa

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei Elisa!

      1. Ensinnäkin, älä vertaile itseäsi toisiin tanssijoihin, kaikilla on omat kroppansa, vahvuutensa, heikkoutensa, jne... AINA on joku joka on sinua parempi jossain.

      2. Ei ole mitään nopeata konstia jolla voisit saada kymmeniä asteita lisää. Paras treeni on käydä tunneilla, ja tehdä huolellisesti töitä.

      3. Puhu opettajasi kanssa, kysy häneltä neuvoa. Voi olla että olet huomaamattasi edistynyt enemmän kuin uskotkaan.

      4. Venyttele & vahvista. Tarvitset sekä notkeutta että voimaa. Treenaa myös syviä vatsalihaksia.

      5. Developpeissa nosta ensin polvi, vasta sitten muu jalka. Ajattele että varpaat piirtävät kaaren, ja muista ojentaa noita varpaita aina lopppun asti, ne viimeistelevät liikkeen.

      6. Tee "tilaa" jalalle. Jos yläkroppa on etukenossa kun yrität nostaa/heittää jalkaa eteen, korkeus kärsii.

      7. Grand battementeissa käytä lattiaa. Älä yritä nostaa jalkaa, vaan heitä se lattian kautta.

      8. Usko itseesi. Jos olet valmiiksi lannistunut ennen kuin teet, aivot lähettävät vääriä signaaleja kropalle. Se myös näkyy ulospäin. Tee täysillä, ja ylpeästi, vaikka jalkasi eivät olisikaan niin korkealla kuin muilla.

      9. LAATU & TANSSILLISUUS ratkaisee. Jos asentosi on hyvä kauttaaltaan, mukaanlukien port de bras, épaulement ja katseen käyttö, tekniikka on puhdas ja suoritus musikaalinen - niin jalan korkeus ei ole ratkaiseva.

      Jos sinulla on liikkeen suoritus hyvin hallussa (tsekkaa opelta varmuuden vuoksi), voit harjoitella myös kotona. Lämmittele ja venyttele ensin. Ota matalahko pöytä tai silityslauta avuksi. Nosta jalka tasolle, ja sitten yritä nostaa se pikkasen ylemmäs. Tee muutama toisto mutta älä kramppaa. Muista pitää kropan asento.

      Harjoittelu tuottaa tulosta. Pikkuhiljaa. Ole kärsivällinen, keskity omaan tekemiseen ja muista myös nauttia tanssimisesta. Baletin ei pitäisi olla kilpailua ja suorittamista. TSEMPPIÄ!! :)

      t. Johanna

      Delete
  2. This comment has been removed by a blog administrator.

    ReplyDelete
  3. Ihana postaus! Tuosta voi vaan itse haaveilla... :)

    Mutta kysymys: pitääkö Footlightin Silvia tuntinsa suomeksi?

    Hei Anonyymi!

    Silvia puhuu jonkun verran suomea, joten tunnilla kuulee sekaisin sekä englantia että suomea että balettiranskaa. :)

    P.S. Kommenttiisi tuli mukaan jotain kopsattua html tms koodia, joten editoin sen pois. Meinasi mennä jo kokonaan spämmiin, kunnes näin varsinaisen kysymyksesi...

    ReplyDelete
  4. Hei!

    Kiitos ihanasta postauksesta. Kaikkea hyvää Pinjalle!

    Osaisitkohan kertoa minkä niminen hyppy(?) on kyseessä, jossa lähdetään kääntymällä taakse ja siitä tehdään hyppy jossa jalat vaihtavat paikkaa ja päädytään takaisin menosuuntaan... Okei olipa huono selitys! Ollaan tuota tehty tunnilla ja olen ihan hukassa, vaikka ei kai ole edes kovin vaikea! Joten jos yhtään mahtaisit keksiä mikä on kyseessä, niin jotain selitystä/vinkkiä olisi kiva kuulla :) Yritin youtubesta etsiä, mutta en löytänyt mitään, kun en nimeä muista. Luulin, että olisi ollut joku ballone niminen mutta ilmeisesti muistin ihan väärin, koska löytyi ihan erilaista matskua sillä hakusanalla.

    Olisi myös kiva kuulla jotain neuvoa miten toimia diagonaalissa tehtävissä nopeissa sarjoissa, joissa on ihan hukassa! Nopeat piruetit yritän aina saada korvatuksi edes jalan nostolla passeehen, mutta auta armias kun on liikkuva sarja...! Tosi noloa säheltää ja tuntuu että on kaiken lisäksi vielä toisinaan toisten tielläkin :(

    Kiitos!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei!

      Kuvauksesi perusteella kyseessä taitaa olla jeté entrelacé. Tässä hypyssä jalat tekevät vuorotellen grand battementin, yksi eteen ja toinen taakse (ja välissä käännytään). Ja hei, kyllä tuo hyppy on ihan tarpeeksi vaikea!! :D

      Säheltäminen taikka virheitten tekeminen ei ole noloa, jos oikeesti yrittää parhaansa. Ei pidä verrata omaa tasoa toisten tekemisiin. Muistan lukeneeni jossain tälläisen neuvon: "Don't compare your beginning to someone else's middle." Baletin tekniikka on tosi vaikeeta, ja se vaati todella paljon toistoja, korjauksia ja työtä. Joku kun osaa, niin se voi näyttää helpolta - ja sit kun itse kokeilee se onkin kaikkea muuta. Arvaa vaan onko mulla kokemusta... Mutta älä luvouta! :)

      Jos pelkäät että olet tiellä, pidä huolta että sinulla on jo lähtiessä riiittävästi tilaa ympärilläsi. Jokaisen tulee pysyä omassa diagonaalissaan. Alkeistasoilla open pitäisi sijoittaa ryhmät, myöhemmin oppilaat osaavat tämän itse. Jos tuntuu että jäät jalkoihin, puhu open kanssa. Kaikkea ei missään tapauksessa tarvitse osata kerralla.

      Nopeissa sarjoissa pitää osata ennakoida. Kun viimeistelet yhden askeleen, sinun pitää valmistautua seuraavaan. Jos yrität matkia lennossa muilta, oma kroppasi ei ehdi mukaan. Kun ope näyttää, markeeraa mukana (mutta älä käännä katsetta pois). Jos ope antaa lisäksi vielä harjoittelukierroksen, älä tee täysillä, mutta selvitä itsellesi vaikeammat kohdat. Tässä kohtaa kysy jos on tarvis. Mene vikassa ryhmässä jos olo on epävarma. Katso mitä muut tekevät, laske mukana (markeeraa vaikka käsin). Valmistaudu lähtemään, hengitä rauhallisesti ja hymyile. Se kuulostaa hassulta, mutta toimii! Älä pelkää liikkua, muista perusasiat: kunnon plie ja ojennukset. Ja katseen suunta on todella tärkeä!! Älä katso alas lattiaan, vaan sinne minne olet menossa. Yritä oikeasti nähdä, ja ottaa spottia. Älä mieti liikaa, vaan kuuntele musiikkia.

      Alussa kaikki on vaikeeta, trust me. Tulee sähläyksiä, virheitä, epäonnistumisia. Se kuuluu oppimiseen. Mä yritän löytää aina joka liikkeestä/sarjasta jotain missä olen omasta mielestäni hyvä, ja jotain mihin keskityn erityisen paljon. Varmuus ja osaaminen kasvaa ajan ja treenin myötä.

      Toivottavasti tästä oli jotain apua. Tsemppiä!!!!! :)

      Delete
    2. Oi, kiitoskiitoskiitos ihana Johanna! Sain tästä paljon taas varmuutta jatkaa :) Sun omia treenipostauksia odotellessa!

      Delete
  5. Moi Johanna, viitsisitkö tehdä taas sellasia postauksia, jossa kerrot tuntien kuluista jne?

    ReplyDelete
  6. Kiitos palautteestasi! :) Tuntijuttuja on ollut tiivistetyssä muodossa Pointe Til You Drop:in facebook-sivulla, mutta yritän päivittää tännekin. Nyt just on toinen postaus työn alla, ja sen jälkeen palaan omiin treeneihin. :)

    ReplyDelete