Eka kerta

Tänään oli ensimmäinen kerta kun vedin kärkitossut jalkaan pointe-tunnin ulkopuolella, siis ihan tavallisella balettitunnilla! Meidän opettaja oli jo jonkin aikaa kärkkynyt että pitäisi harjoitella sitä kevätnäytösnumeroa myös kärjillä, vaikka kerroin hänelle että olen aloittanut treenaamisen vasta viime vuoden elokuussa. Christina ei meinanut uskoa, ja ehkä se onkin ihan vähän noloa - että olen tanssinut jotain 17 vuotta balettia ilman sen enempää en pointe -kokemusta! Joulukuussa tuli just vasta 1000 minuuttia kärjillä täyteen! Mutta open mielestä koreografia ei ole liian vaikea, ja mun pitäisi siitä selvitä. Vaikka hän ei siis ole koskaan edes nähnyt mua kärjillä! Joten hiukan hermostutti tänään tulla tunnille. Ja arvaatkaa olikos kiva kun olin ainoa.. Opettaja uhkasi laittaa mut sooloilemaan, mutta hain äkkiä paikkani muitten joukossa! Tsiisus, vähänkös olisi ollut noloa. :)

Varsin kun J1-taso ei varsinaisesti ole mun "oma", vaan käyn tavallisesti J2-J3 tunneilla. Muutamat naiset ovatkin kyseenalaistaneet mun läsnäoloa siellä, mutta en ymmärrä miksi. Ei baletti ole ikinä niin helppoa että voisi nyrpistää nenäänsä "alemmille" tasoille. Päinvastoin! Kun on joku käsitys miten pitäisi treenata saa ihan perustasostakin vaikka mitä irti. Ehtii kerrankin miettiä ja putsata epäpuhtauksia (tulikin just mieleen että tarttis ostaa sitä Cliniquen kuorintavoidetta..). Ja suoraan sanottuna keskiviikkoisin ei ole muuta tarjolla, kun mun oma J3 taso baletti peruutettiin. Silti olis ollut noloa vetää jotain sooloa olemattomilla taidoilla. So you think you can dance? So not!

Mutta olin vähän ovela (vai pitäisikö puhua enemminkin itsesuojeluvaistosta?). En lähtenyt tekemään tai siis yrittämään täysillä, enkä vain siksi että mun tekniikka on vielä niin hakusessa. Ne uudet tossut ovat nimittäin vielä ihan liian kovat, joten otin ihan pokkana vanhat "kuolleet" mukaan. Ne taas olivat opettajankin mielestä liian pehmeät, mutta sanoin että haluan ottaa ensin tuntumaa lattiaan. Musta tuntuu että tämä ope ei taaskaan muistanut että olen ihan aloittelija! Enhän mä ole edes koskaan tehnyt kärjillä ilman G:n tai M-P:n valvovaa katsetta ja korjaavaa kättä! Tanssissa on kyllä jo paljon tuttuja juttuja, ja pehmeillä tossuilla tanssittuna se olisi teknisesti peruskauraa. Mutta kärjillä se on mulle enemmän sitä apua-auttakaa..

Tai ollaan me siis M-P:n tunneilla harjoiteltu jo vaikeampikin juttuja, mutta  siitä on vielä melko pitkä matka itse osaamiseen. Onneksi tässä kevätnäytös-tanssissa mennään kärjille aina piquén kautta, mikä on ehdottomasti helpompaa kuin nousta ylös relevén kautta. Eikä tehdä piruettejakaan (paitsi piqué pirtsat lopussa).  Arabeskeja on kuitenkin paljon, ja niissä ei parane horjahdella edes takarivissä! Asennot ovat kaiken kaikkiaan hyvin akateemisia, eli tarvitaan puhtautta ja hallintaa. Tekniikan ohella tärkeintä on  ehkä kuitenkiin se itse esiintyminen ja kontakti yleisöön. Pitää oikeesti nauttia tekemisestä ja myös välittää se katsojille! Pikku flirttikin voi olla ihan paikallaan ;)

In my dreams only. Täydellinen arabeski, mitä nyt sormia voisi vähän nostaa ;)
Huom. olen kadottanut valokuvan tiedot, jos joku tunnistaa please let me know! 

Tein sitten tänään ne arabeskit ja chainét ja ballonét vain puolivarpailla, ja vain bourrét ja muutamat sous-sous:t kärjillä. Huomasin myös että hypyissä saa tehdä hitosti enemmän toitä jotta jalka näyttäisi loppuun asti ojennetulta. Tai siis saman verran kun muutenkin, mutta laiskottelu erottuu vaan paljon pahemmin! Muuten, kun tein alkuun tangossa parit valmentavat relevét tokassa, näin että mun huonompi jalka on paljon parempi kuin ennen! Olen tehnyt viime pointe-tunnit seinätangolla, enkä ole katsonut kinttuihin. Keskellä taas olen niin likinäköinen ja peiliseinän tanko niin pöljässä kohtaa etten ole huomannut. Yes! Oikeesti jotain edistystä. Niin, oli siis jännää.. Kaipasin kyllä mun tutun pointe-open korjauksia ja oli vähän yksinäistä kun olin ainoa. Jos tätä lukee joku tuttu sieltä ota ensi kerralla tossut mukaan, jookos?

Voi että tästä tuli taas novellin mittainen sepustus. En tiedä, pitäisikö blogi postausten olla lyhyempiä? Onko tästä jotain ohjesääntöjä? Jaksatteko edes lukea näin pitkiä juttuja? Jospa mä kirjoitankin ensi kerralla haikun.. :) Niin, siitä tanssista vielä.. En saanut opettajalta mitään palautetta mun pointti-tekniikasta, mikä on joko hyvä tai huono asia. En tiedä. Toisaalta tein niin vähän kärjillä että sitä ei ehkä lasketa. Voipi olla että ope siirtää mut takaisin pehmeillä tanssivaan ryhmään. Sekin sopii mulle, kärkitossut eivät olleet mun idea alunperinkään. Ensi vuonna olisi varmasti paljon paremmat edellytykset. Ja lavalla tekisin mielummin hyvin pehmeillä tossuilla kun vain sinne päin kärjillä. Kaikesta huolimatta en aio vielä luovuttaa! Laitan tähän kohtaan videopätkän Finis Jhungilta, "The Art of Pointework Level 3". En ole nähnyt loput, mutta tälläistä me harjoitellaan myös M-P:n tunneilla. 

Mitäs kokemuksia teillä on? Miten meni eka näytös kärjillä?  Tässä kohtaa mua kiinnostaa erityisesti jos olet aloittanut baletin aikuisena (tai myöhemmin kuin 14-vuotiaana). Myös edistyneitten kokemuksia olisi kivaa lukea, jos nyt muistatte vielä miltä se tuntui.. :) 

Kevätnäytöstä kohti. Todella ajoissa.

Oli hauska balettitunti tänään. Menin tavallisesta poiketen J1-tasolle, kun kuulin että siellä harjoitellaan jo kevätnäytöstä varten! Biisi on sama mitä tehtiin "mun" J2-tasolla kerran kaksi viikkoa sitten, jos nyt tekemisestä vielä voi puhua. Silloin mentiin koreografia kerran läpi, ihan kokeeksi vain. Mun ryhmäläisten olisi kuitenkin tarkoitus esittää se kärjillä, ja muut lavalle halukkaat saisivat tehdä sen myös pehmeillä tossuilla. Jostain syystä olen "joutunut" tuohon kärjillä tanssivaan ryhmään, vaikka kerroinkin opelle mun vähäisestä pointe-kokemuksesta! Omasta mielestä mun tekniikka ei vaan ihan vielä riitä, mutta opettaja tykkää että se vain edistää.. Tosin samainen opettaja ei ole koskaan nähnyt mua kärjillä, saattaa siis vielä muuttaa mielensä! Heh.. Pointe harjoituksia meillä on kuitenkin vain kerran viikossa, ja ihan eri opettajan pitämänä (vaikka loisto-ope onkin). Hiukan arveluttaa siis, mutta koreota voi tässä välissä kuitenkin opetella. 

Teknisesti koreografia ei ole onneksi liian vaikea, ei siis mitään piruetteja tai isoja hyppyjä, eikä batterieta vaativaa allegroa. Sen sijan "vain" tyylipuhdasta ja akateemista työskentelyä. Sitä hienostunutta port de bras:ta ja ylävartalon käyttöä (épaulement!) ja tietenkin viimeisteltyä jalkatyöskentelyä. Jep. On siinä tietenkin jotain äksöniäkin, bourreéta, paljon piqué tasapainoja, arabeskejä (myös hypäten, temps levé) ja jokunen assemblé ja pas de chatteja. Ja kärjillä piqué ballonét ovat mulle ihan riittävän haastavat!

Koreo on siis opettajan oma, ja yksi tytöistä on sitä päässyt esittämään jo toisen koulun näytöksessä. Hän saikin olla ekan ryhmän vetävänä tanssijana, mikä tuli kyllä tarpeeseen. Kaikilla kun ei ole mahdollista olla joka tunti paikalla, niin väkisinkin joku on aina ihan pihalla jostain osiosta. Itse en ollut tällä kertaa ihan ulkona, mutta puolessavälin kyllä, melkein jo pukkarissa asti. :) Vaihdoinkin parin yrityksen jälkeen ihan pokkana ekaan ryhmään, että pystyisin matkimaan paremmin. Onneks pääsin lopulta kärryille! Seuraavaksi voikin keskittyä hienosäätämään, ja sitä sitten riittääkin.

Musiikkina on valssi baletista Coppelia, ja säveltäjä tietenkin Leo Delibes. Samainen musiikki käytettiin sattumoisin 2 vuotta sitten, jolloin mun vaki-ope Gabriella sovitti valssin kahdelle tanssijalle. Eli silloin tehtiin mukailtu versio alkuperäisestä teoksesta ja nyt siis toisen opettajan eli Christinan oma koreografia, jolla ei ole mitään tekemistä Coppelian koreografian kanssa. Eihän kukaan pudonnut kärryiltä? Oli miten oli, kyseinen valssi on todella kaunis, mutta vaihtelu ei olis ollut haitaksi :) Mutta hyvä näinkin. Pääasia että pääsee taas lavalle! Lisään tähän kuitenkin vielä videopätkän Coppelian kuuluisasta mazurkasta, joka tanssittiin ryhmänumerona myös 2 vuotta sitten. Ei tietenkään täsmälleen näin, vaan meidän harrastaja-tasolle sovitettuna!

Royal Ballet esittää: