Jasmiinin tuoksua

Meidän talon takana kasvaa iso ja upea jasmiinipensas, joka kukkii parhaillaan kuin viimeistä päivää. Tuoksu on niin huumaava, että voisin kylpeä siinä koko päivän! Tuoksua en saa pullotettua, mutta kuvan kävin ottamassa. Sitten keksin kokeilla picmonkeyn "texture"- sovellusta, siinä kun saa ladattua oman kuvapohjan toisen kuvan päälle. Valitsin kuvan meidän kevätnäytöksen kenraalista, tässä on niin harras tunnelmakin. Gisellen toinen näytös, kesäinen yö ja aavemainen metsä. Jasmiinin tuoksu ilmassa...

Uutukaiset jalkaan

Kulutin jälleen yhdet kärkitossut loppuun. Natinan ja kitinän olisin vielä kestänyt, mutta kun sivuista alkai kadota tuki oli pakko riisua vanhukset jaloista kesken tunnin. Keksin kuitenkin vielä yhden tavan pidentää käyttöikää: otin vanhemmasta parista vasemman tossun ja laitoin sen oikeaan jalkaan. Mulla on nimittäin oikea jalkaterä leveämpi, ja kulutan siksi ihan kaikista kengistä oikeanpuoleisen ensimmäisenä loppuun. Ratkaisu ei ollut paras mahdollinen, koska tossu oli muokkautunut vasempaan jalkaan, mutta se antoi vielä yllättävän hyvin tukea oikealle! 

Lopulta oli kuitenkin ostettava ne uudet. Soitin Suomen Tanssitarvikkeeseen, mutta sieltä selvisi että mun malli ja koko (Balance European) on varastosta loppu - ja tilaaminen voisi kestää näin kesällä reilun kuukauden verran!  Seuraavaksi katsoin suoraan valmistajan Blochin verkkokaupasta, mutta vaikka tossut olisivat siellä halvemmat (noin 46 euroa), rahdin kanssa hinta nousisi jo noin 70:een euroon. Huh. Etsin myös muista englantilaisista verkkokaupoista, joissa postitus maksaa yleensä vähemmän, mutta mun mallia ei vaan löytynyt. Ehdin jo laittaa facebookissa kyselyn josko kukaan Englannissa asuvista balettikamuistani voisi auttaa, kunnes löysin oikeat tossut paljon lähempänä: Tampereelta!

Ballerina ja Liikunta -verkkokaupassa tossut maksaisivat 59 euroa plus 7,50 euroa postistuskuluihin. Kalliimpaa kuin Helsingistä ostettuna, mutta ainakin saisin tossuni vielä nyt kesällä! Sitten hoksasin että yksi balettikamuni asustaa Tampereella, ja hän käy silloin tällöin sukuloimassa pääkaupunkiseudulla.. Mikä tuuri! A olisi tulossa Hesaan jo seuraavalla viikolla, ja hän lupasi käydä  liikkeessä mun puolesta. Fiksuna naisena hän kuitenkin soitti ensin, ja selvisi että mun koko 6 XX oli myös heiltä loppu! Mutta toisin kuin täällä, Tampereella luvattiin tilata oikeat tossut alle viikossa. Ystäväni A kertoikin että palvelu oli todella ystävällistä. Uudet kärkitossuni toimitettiin hyvissä ajoin, ja sain tilaukseni perille asti kannettuna - suoraan balettitunnille!

Seuraavaksi ei muuta kuin tuttua nauhojen ompelua ja sisäänajoa. Ihanaa kun saa uudet tossut jalkaan!

Unelmille siivet

Minun oli alunperin tarkoitus kirjoittaa suoraan kommenttiboksiin, eikä tehdä tästä omaa postausta - mutta tekstiä pukkasi koko ajan lisää! Tämä on siis jatkoa "Fiilareissa" -kirjoitukselle, ja samalla vastaus useampaan kommenttiin. Kiitos muuten kahdelle anonyymille kannustavista sanoista! :)

En halua antaa lukijoilleni sellaista vaikutelmaa että olisin jotenkin tunnevammainen, pelkkää teknistä täydellisyyttä janoava jäkittäjä! Väitänpä etten tanssi nytkään jäkittäen, vaan useimmiten nautinnollisesti hengittäen ja venyttäen. Haluan tanssia siten että baletin tiukoista määritelmistä huolimatta minun oma persoona paistaisi hyvällä tavalla läpi. Haluan löytää oman "ääneni" tanssijana. Se on haastavaa, myös ammattitanssijalle!

Klassinen baletti on esittävää taidetta, mutta se on myös esteettinen taitolaji. Asenne on toki tärkeä, ja vapaa heittäytyminen ilmaisuun myös... Mutta ilman nöyrää työntekoa ja pyrkimystä puhtaaseen teknikkaan se ei ole balettia. Baletti on vaikeata, ja kyllä ne epätäydelliset ojennukset ja tekniset puutteet näkyvät myös yleisölle. Täydellisyyttä ei ole, mutta se ei estä pyrkimästä siihen! Terve itsekritiikkki on myös paikallaan. Ja kriittisyydellä en tarkoita negatiivista itsensä ruoskimista, vaan mahdollisimman objektiivista tarkastelua, rakentavaa kritiikkiä. Pitää osata ja kestää nähdä ne omat heikkoudet, virheet ja maneerit. Ja pitää kyetä punnitsemaan ja tasapainottamaan huonot puolensa hyvien kanssa. Joitain asioita itsessäni en kykene muuttamaan (anatomia, aukikierto jne.), mutta silti löytyy aina jotain parannettavaa. Jos teen pelkästään asenteella, enkä välitä lopputuloksesta, kiellän itseltäni mahdollisuuden nousta uudelle tasolle!

Myönnän että olen välillä aika ankara itselleni, ja että odotan ehkä liikoja mitä tulee tekniseen edistymiseen. Murehdin myös liikaa omia puutteitani, ja näitten kielteisten tunteiden käsittelyssä minulla on vielä oppimista. Ja toisinaan mulla ei ole ns. hyvää päivää, enkä nauti joka ikisestä hetkestä. Tiedän myös että se menee ohi. Tavoitteeni on tanssia mahdollisimman puhtaasti, kauniisti, elegantisti ja musikaalisesti. Se voi kuulostaa aika korkealentoiselta harrastajan suusta, mutta jospa unelma antaisi siivet...

Ylläoleva kuva: Dorothée Gilbert for Repetto.