Ruusuilla tanssimista

Joskus elämä on ruusuilla tanssimista, ainakin hetkittäin.. Silloin tuntuu siltä että tähdet ja kuu ovat vihdoin oikeassa asemassa, ja tanssin jumalatar Terpsichore on hyvällä mielellä. Triplapiruetti vaikean sarjan keskellä, pitkä tasapaino kärjellä, tiukka korjaus ja siitä syntynyt oivallus, merkittävä kehu tärkeältä opettajalta, onnistumisen tunne, baletti-eliksiiriä.. Ehei, ei siinä tarvita mitään yliluonnollisia voimia - vain ja ainoastaan paljon työtä, sopivasti nöyryyttä ja runsain mitoin rakkauta tanssiin! Ja ehkä ihan vähäsen onneakin ;) 

Onni on ollut matkassa kun tajusin palata balettiin, ja kun löysin luotto-opettajani joka tiukalla ja kannustavalla komennollaan puski minua eteenpäin. Onni oli taas pelissä kun ihana ranskalainen prima-balleriina tuli opettamaan meitä ja löysin itsestäni aivan uusia puolia, sekä teknisesti että ilmaisullisesti. Onni oli mukana kun tapasin balettituntien ja blogien kautta yhtälailla hurahtaneita harrastajia, ja meistä tuli ystäviä. Ja onnekas sattuma johdatti myös Kansallisbaletin kulissien taakse!

Vinkkasin siitä jo aiemmin, mutta olen siis todellakin kirjoittamassa pientä sarjaa SKB:n tanssijoitten arkisista jutuista. Kuten esimerkiksi kärkitossujen valmistelusta. Juuri nyt työn alla on Mira Ollilan ja Salla Eerolan haastattelut heidän tossu-tuunauksistaan. Lisäksi vilkaistaan Kansallisbaletin "tossulaan", eli kärkitossujen aarrekammioon. Kävin myös baletin aamutunnilla, siitä voikin lukea jo PTYD:n blogissa: Behind the Scenes at FNB: Company Class.

Eilen olin seuraamassa Bajadeerin harjoituksia, ja lauantaina menen katsomaan Minna "Minttu" Tervamäen jäähyväisnäytöstä. Jännittävää ja samalla niin haikeata.. Kirjoitan molemmista näytöksistä vielä oman postauksen. Eilen olivat päärooleissa Salla ja Jaakko Eerola - ja upea suoritus molemmilta! Sallan ilmavat ja korkeat hypyt etenkin tekivät suuren vaikutuksen, samoin hänen tyyni varmuutensa ja sensuelli pehmeytensä kaikissa liikkeissä. Mutta siitä lisää myöhemmin! Samalla reissulla otin kuvia Prinsessa Ruususen tutuista, nämä olivat esillä suuressa lämpiössä. Puvut ovat Erika Turusen käsialaa, ja itsessään jo taideteoksia. Näissä kun pääsisi tanssimaan, olisi kyllä todella ruusuinen fiilis!

Sleeping Beauty

Nyt sunnuntaina olisi todella hieno tilaisuus nähdä elokuvateatterissa Prinsessa Ruusunen livenä uudelleen avatun Bolshoin lavalta! Päärooleissa tanssivat kaiken lisäksi todelliset huiput: upea Svetlana Zakharova ja American Ballet Teatterista itään loikannut loistava David Hallberg (videossa alla). Tätä näytöstä ollaan maailmalla odotettu, ainakin kaikissa balettiin liittyvissä facebook-päivityksissä ja tweeteissä siitä kohistaan.. Minä sen sijan jätin oman lippuni ostamatta! Olin tässä asiassa ihan Ruusunen, koko viime viikko on mennyt syvä-unessa, silloinkin kun olen ollut valveilla.

Tiistaina meni vielä hyvin, mulla oli vapaa ja sain nukkua riittävän pitkään. Illan baletti-tunnit Marie-Pierren kanssa olivat taas ihan huiput. Ihanan liikkuva tanko - ja me saimme todella heittäytyä (kunhan jalat olivat auki, ja peppu pysyi alhaalla jne.. ;)! Osa sarjoista olivat aika nopeita, mutta aivot olivat sillä kertaa mukaan juonessa. Tankoon päin sujui myös yksi fouetté pirtsa tuplana, ihan itsestään. Sitä ei tehty sarjassa (teimme vain degagén sivulle, plie ja ylös passé retiré asentoon), mutta kokeilin äkkiä sarjojen välissä. Se on hassua, mutta kun ei yritä liikaa onnistuukin usein paljon paremmin!

Keskellä kun hypittiin isot grand jetét (grand pas de chat developpé) sain tärkeän korjauksen: kun ponnistin tombé pas de bourrén jälkeen ilmaan, ponnistava jalka oli ihan juoksuasennossa - sisäänpäin! Ääks! Opettaja korjasi sitä jo sarjan aikana - turn out! - mutten tajunnut ajatella takajalkaa. M-P selitti sitten vielä tunnin jälkeen mitä tein väärin. Odotan jo innolla seuraava mahdollisuutta! :)

Pointe-tunti oli myös ihana. Teemme koko ajan lisää harjoituksia yhdelle jalalle, esim. fondueta ja tombé - releveitä, ja tietenkin passé retiré releveitä. Tanko on tosi intensiivinen, ja M-P korjaa ja neuvoo koko ajan. Toistoja tehdään paljon, tarkasti ja harjoitukset ovat välillä aika rankkoja. Mua huvittaa kun Marie-Pierre toisinaan pyytää meiltä "anteeksi" kun pistää meidät ihan tosissaan töihin! Tunnilla saa kuitenkin niin paljon kannustusta että sitä vain jaksaa. Ja jaksaa. Sitä paitsi siellä kiinnitetään huomiota myös ilmaisuun ja ylävartalon käyttöön, M-P haluaa että todella tanssimme. Ei mitään jäykistelyä!

Kotiin tullessani olin onnellinen, mutta seuraavan yönä nukuin huonosti ja liian vähän - ja tätä toistui aina perjantaille asti! Olin ihan zombiena koko loppuviikon. Perjantaina menin kuitenkin tunnille, vaikka siinä vireystilassa sohva olis ollut ainoa järkevä paikka. Tanssin sitten ihan säästöliekillä, omassa pikku kuplassani, ja taso alta nollan. Keskellä ei ollut mitään mahiksia, piruetit ihan hukassa ja hypyt vielä surkeampia. Oisin voinut sanoa jotain opelle ennen tuntia, mutta se tuntui turhalta: "Anteeksi, mutta olen tänään tosi väsynyt.." Eikös silloin pitäis jäädä katselemaan eikä tanssimaan?

Gabriellan pointe pelasti onneksi illan, jostain syystä olen aina hereillä kun varpaat ovat survottuna kärkitossuihin. Kärjillä ei kertakaikkiaan voi nukkua kun pitää koko ajan nostaa itsensä ylös! Harjoittelimme tangossa mm. piqué passeita, piqué attitudeja, ja myös ballonéta, mikä on vielä uusi ja kiva askel. Ja raskas! Piqué piruetit huonommalle oikealle puolelle alkavat myös sujumaan paremmin, joten pointesta jäi ihan hyvä mieli.

Se on muuten mun uusi iskulause tunnille: tanssi niin että siitä jää hyvä mieli! Ole kiltti itsellesi, mutta älä löysäile turhaan tai luovuta - se kuitenkin ottaa päähän jälkikäteen. Loppuun asti tsempattu piruetti, vaikka olis mennyt pieleenkin, on parempi kuin jättää yrittämättä. Ei tarvitse olla mitään super suorittamista, sekin riittää että keskittyy vaikkapa liikkeiden venyttämiseen tai oman ylösvedon parantamiseen. Tärkeintä on että muistaa hengittää, ei jännitä eikä jäkitä - ja että nauttii tanssimisesta!