10.11.12

Tutunnelmia...


Tunnustan sen tässä ja nyt. Pitkäaikainen altistuminen baletille on aiheuttanut minussa erikoisen halun pukeutua tutuun. Olen tästä kirjoittanut ennenkin, mutta silloin olin vasta kallistumassa myönteiselle tutu-kannalle. Nyt olen sata vakuuttunut että balettikokemukseni ei ole täydellinen ennen kuin tyllihörhelö on puettu edes kerran päälle. Ja siinä pitää tietenkin myös tanssia, ei riitä että käyn kääntymässä jossain sovituskopissa. Luulen että sitä eläytyisi ihan uudella tavalla balleriinan rooliin. Viime keväänä mulla olisi ollut vihdoin tilaisuus pukeutua tunnilla baletin harjoitustutuun, mutta samaan aikaan oli näytösharkat toisaalla joten sekin balleriinahetki meni ohi. Ehkä vielä tulevaisuudessa?



Olin tänään Oopperalla seuraamassa Lumikuningattaren harkkoja, ja otin jälkeenpäin kuvia lämpiöön esille laitetuista tutuista. Kyllä meillä osataan! Erika Turunen ja Anna Kontek ovat suunnitelleet todella upeita luomuksia Kansallisbaletille. Ja Oopperan ompelimossa on huikean taitavia tekijöitä, siellä osataan tehdä tarvittaessa ihan kaikki alusta lähtien. Harmi vaan että budjetit eivät salli uusia puvustuksia jokaiseen balettiin. Nykyään kun talot lainaavat pakon edestä toisiltaan jopa kokonaisia tuotantoja, lavasteita ja tutuja myöten. Eikä tutujen tekeminen ole mitään nopeata ketjutuotantoa, yhden tutun valmistamiseen voi mennä ammattilaiselta monta viikkoa. Pääsin kerran katsomaan miten tutu kasataan, ja yllätyin miten monta työvaihetta siihen tarvitaan! Huvitti myös millaisiin mummokalsareihin tyllikerrokset ommellaan. Tutun ensivaiheet eivät ehkä ole kovin hohdokkaat, mutta lopputulos on sitten sitäkin sadunomaisempi... Kaunis kiitos vielä Oopperan ompelimon huippuammattilaisille vieraanvaraisuudesta ja kärsivällisyydestä!

Alussa ovat harsomaiset kalsarit.. Näihin merkataan poikittaissuunnassa viivoja,
sen mukaan kuinka monta kerrosta tyllejä ommellaan.
Ompelu vaati tarkkaa silmää ja pitkää pinnaa...
Glitterihileet kimmeltävät lavalla upeasti, mutta ne myös leviävät ompelimossa joka
paikkaan... Tämä tutu on muuten osa Lumikuningattaren puvustoa.
Tässä näkyvät hyvin "jääkukat". Pitää muistaa että valmis tutu nähdään kauempaa ja eri valoissa.
Suunnittelu: Erika Turunen.
Varastoon odottamaan...

Millaisia tutukokemuksia teillä on ollut? Luulen että nuoremmat lukijat ja ek-luokkalaiset tuntevat tutun jo omakseen, mutta mites aikuiset harrastajat? Tuntuuko tutu ihan kreisiltä vaatteelta, vai onko se sittenkin (salainen) tutunelma? Ja laittaakaa te tutukonkarit myös palautetta!

18 comments:

  1. En tiedä kuinka monesti olen sanonut tämän, mutta rakastan blogiasi yli kaiken! Olet niin omistautunut tälle, esimerkiksi vierailet oopperan puvustamossa tai kerrot ammattilaisen vinkkejä tossujen "sisäänajoon". Ole ylpeä blogistasi :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Emma! Musta on mahtavaa että tämä blogi on löytänyt lukijansa, vaikka baletin harrastaminen ei ole ihan niin suosittua kuin muotiblogien seuraaminen.. ;) Toivottavasti mielenkiinto säilyy niin kauan kun mulla riittää juttuja jaettavaksi. :)

      Delete
  2. Ai että, tuo sininen tutu on kyllä oikea unelma! Itse olen vain kahdesti päässyt tanssimaan tutu päällä. Ensimmäisellä kerralla oli ihan perus valkoinen piruetin tutu, joka tuntui olevan kokoajan käsien tiellä. Toisella kerralla sininen tutu oli koristeltu pitkin sulin ja "timantein", sen kanssa jopa osasi olla. Silti vieläkin tuntuu, ettei tutun kanssa ole ihan sinut, sen verran vähän sen kanssa olen kuitenkin tanssinut. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sininen tutusi kuulostaa kyllä ihanalta, vaiks mulle kelpais myös treenit ihan perus harjoitustutussa. Siis ihan vain kokeilumielessä :) Toivottavasti pääset esiintymään enemmänkin tutussa!

      Delete
  3. Moikka Johanna!

    Ihan ensiksi pakko sanoa, että noi tutut on kyllä jokaisen ballerinan (ja harrastajan unelma...;)) En ole muuten koskaan tiennyt että tutujen tekeminen on noinkin iso prosessi,!:o

    Sitten siihen "ongelmaan"... Eli,olen 14 vuotias baletin harrastaja. Nilkkani kaari on todella onneton. Olen yrittänyt jumpata nilkkaani kuminauhalla päivittäin, mutta tuonhan ei pitäisi lisätä nilkankaarta, vaan vahvistaa nilkkaa!? Onko näin!? Siispä, onko minulla enään mitään mahdollisuutta saada kauniisti taipuvaa nilkkaa!?

    T. kateellinen niille joilla on jo syntyessä upea nilkankaari ja korkea jalkapöytä... :/

    ReplyDelete
    Replies
    1. Moi!

      Jep, mä voisin nähdä itseni erityisen hyvin tuossa taivaansinisessä tutussa :)

      Ja nyt siihen sun "ongelmaan": Totuus on että kaikilla ei ole luonnostaan sitä baletissa niin himoittua nilkankaarta. Ammattilaistenkin kesken on eroja, toisilla on enemmän ja toisilla vähemmän. Tanssin kannalta tärkeämpää on se miten pystyt käyttämään jalkojasi.

      Jatka toki kuminauhajumppaa, mutta varo myös ettet ylirasita jalkaa. Paras treeni on kuitenkin balettitunti ja jalkojen huolellinen artikulointi. Tämä tarkoittaa että teet tendut/jetét/degagét aina demi-pointen kautta. Kun osaat käyttää jalan (ja jalkapohjan) kaikkia lihaksia, jalkasi näyttää heti paremmalta tanssiessa. Kun ojennat varpaitasi pitkäksi, yritä samalla työntää kaarta ylöspäin - näin oma maksimimaalinen kaari kehittyy pikku hiljaa.

      Älä käytä mitään venytysvehkeitä, ne ovat vaarallisia. Helposti siinä käy niin että ylivenyttää jalan nivelsiteitä ja siitä seuraa vain surua.

      Kun olet lämmitellyt, hiero jalkapohjaa omin käsin ja venyttele ihan pehmeästi vain. Näin saat nilkkaan ja jalkaan lisää liikkuvuutta ennen vahvistavia harjoituksia. Voit tehdä myös releveitä kotona. Kokeile laittaa tennispallo nilkkojen väliin jotta linjaus pysyy suorassa.

      Jos treenaat kärjillä, kokeile erilaisia tossuja. Yleensä se menee niin, että mitä "vähemmän" nilkkaa niin sitä vähemmän tossua. Jos kaari on kovin matala, tarvitset pehmeämmän pohjallisen ja luultavasti myös lyhyemmän kotelon (ellei varpaat olevat pitkänsorttiset). Jos nilkkasi on kuitenkin vahva, ja pystyt tekemään korkean demi-pointe asennon, matalasta kaaresta ei ole haittaa. Tälläinen jalka on usein myös vahvempi rakenne kuin ylitaipuisa banaani...

      Banaanikaari ei siis ole hyvän tanssijan edellytys. Keskity tekniikkaan ja ilmaisuun, äläkä unohda tanssia koko kropalla ja sielulla! :)

      Delete
  4. Hei! En tiedä oletko huomannut, mutta yle teemalta tulee joka la tanssiaiheisia ohjelmia. Ovat varmasti Areenasta katsottavissa. Muutama viikko sitten tuli loistava Ballet Russes -dokkari, suosittelen!

    Kiitos muutenkin ihanasta blogista hyvästä postaustahdista, olen vakkarilukija :-)

    Venyttelypostauksia kera kuvien kyllä odotan. Etenkin jalan käsinvenytykset (passe ja plie, passe -jalan kannasta kiinni ja jalan ojennus eteen, vienti sivulle ja tukijalan suoristus) tuottavat tuskaa (varsinkin tunnilla!) ja näihin olisi kiva saada vinkkiä, jos pystyisit auttamaan :-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei Ansku!

      Joo huomasin, mutta harmittaa että missasin tuon Ballet Russes -dokkarin! Voin katsoa tällä hetkellä ohjelmia vain netin kautta, eikä tuota näkynyt Areenalla laisinkaan. Kaikki kaverit (ja baletinope) kehuivat sitä niin hyväksi.. Sen sijan katsoin toissapäivänä netistä Jiri Kylianin Unohtuneet Muistelmat, suosittelen! Kylian onkin yksi mun suosikkikoreografeista.

      http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/jiri-kylian-unohtuneet-muistelmat

      Nyt lauantaina (17.11.) on taas tulossa herkkuja, pitää pyytää että joku kaveri tallentaa mulle. :)

      Venyttelypostauksia on tulossa, mutta nyt just ei ainakaan omien kuvien kera. Venäytin nimittäin pari päivää sitten takareiden lihaksen.. :P

      Toi jalka käteen -venytys (balettiranskaksi "talon a la main") on kyllä vaikea tehdä ennen kuin venyvyyttä on sopivasti. Jos se on sulle (vielä) kovin tuskallinen, suosittelen että sanot siitä opettajallesi. Hänen pitäisi neuvoa vaihtoehtoinen venytys. Esimerkiksi voisit laskea jalan matalammalle tangolle tai pitää tukijalkaa pliessä. Yksi mun opettajista (se kaikkein notkein) teettää myös tätä: Tee passé retiré, mutta älä ojenna vaan ota polvesta kiinni ja tuo se itseäsi kohti niin paljon kuin saat. Sekä edessä että sivussa.

      Ei ole mikään häpeä aloittaa pienestä. Notkeus kyllä paranee kun sitä harjoittaa säännöllisesti ja riittävän usein.

      Delete
    2. Kiitos! Pitääpä kokeilla tuota passe retiressa venyttämistä. Takareisi venyy ihan ok, ongelma on lonkan seudulla ja tarkalleenottaen lihaksessa tensor fascia latae (tfl) joka vähän hankaloittaa tanssimistani joskus. Esim sivuspagaatti on ihan tuskaa, mutta jos kierrän jalat auki niin ei ole ongelmia. Myös developpet ja grand battemanit jäävät mielestäni turhan vaisuiksi. Mutta tällaista tämä aikuisen tanssijan elämä joskus on :-)

      Delete
    3. Jep. Aikuisella tanssijalla on omat haasteensa. :) Mutta hei, kokeilepa tätä TFL-venytystä kotona. Eli mene tangon viereen (matto alle), laskeudun toisen polven varaan, ja pidä toinen jalka koukussa ja takana. Sitten nosta käsi ja roikota tangossa kunnes venytys tuntuu. Sitä pitää vähän hakea, mutta tiedät kun osut siihen. Tässä sama jooga-versiona:

      http://youtu.be/WRb3W-94QLA

      Mites sun etureidet? Meinaan jos takareisi venyy mutta etureisi on tiukka, niin sekin estää jalkaa nousemasta korkeammalle. Kannattaa myös venytellä pakaralihakset, eikä pidä unohtaa pohkeitakaan.

      En ihan ymmärtänyt tuota sun sivuspagaattia.. tarkoititko että se on tuskaa jos sun polvet osoittaa eteen? On parempi jos et tee niin. Venyttele sivuspagaatti niin että polvet osoittavat ylös. Jalat aukikierrossa ja vartalo viedään rauhallsisesti eteen, selkä mahd suorana.

      Delete
  5. Hei kiitos, pitää kokeilla tuota venytystä tangon kanssa!

    Tajusin jälkeenpäin selittäneeni huonosti.. Eli luonnollisesti perus sivuspagaattivenytys aina polvet ylöspäin, mutta joskus tehdessäni saman seinää vasten (selinmakuulla, jalat seinällä) olen kokeillut tehdä saman jalat aukikierrossa ja ero on huomattava.

    Pitää kyllä ehdottomasti tutkia etureisiä myös :-) kiitos sinulle Johanna vastauksistasi ja mukavaa viikonloppua!

    ReplyDelete
  6. Voi miten ihania tutuja! Kiitos paljon tästä postauksesta. Me saadaan ensi viikolla joulunäytöksen esitysvaatteet sovitteille ja kotiin tuunattaviksi. Saa nähdä millainen tapaus sieltä on tulossa! ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jännää! Kai sä laitat kuvia asuista? :) Millainen koreo teiltä on muuten tulossa?

      Me lämmitetään meidän kevätbiisi joulunäyökseen, eli tulee tietenkin samat hameet kuin viimeksi. Taitaa jäädä ikuiseksi haaveeksi esittää jotain talvista taikka jouluista.. Mä haluaisin olla joskus Pähkiksen lumihiutale, mutta sitä varten pitäis varmaan muuttaa USAan. ;) Ei varsinkaan, on mahtavaa että ylipäätään pääsee taas lavalle. Ja koska meillä on niin vähän aikaa harjoitella (noin kolme kertaa), on järkeenkäypää tehdä tuttu biisi samalla porukalla. Hmmm, onhan toi Donkkis kyllä aika pikkujouluhenkinen :D

      Delete
    2. Voi olla, että kuvia asusta tulee blogista löytymäänkin :) ! Meidän konservatorion ballerinoista kaksi ryhmää pääsee joulunäytökseen ja tekee jonkin tanssin nukketeemalla. Meillä on tulossa joku jouluinen satu, johon nämä nuket liittyy. Me tanssitaan fairy doll variaatio oikeastaan lähes identtisesti tämän kanssa https://www.youtube.com/watch?v=8OLAxsPWd_U . Jännittää, kun oon esiintymässä ensimmäistä kertaa kärjillä!

      Kiva, että teilläkin on esitys tulossa. Aika vähän vaan noita harjoituskertoja teillä! Toisaalta jos variaatio on tuttu niin eiköhän se mene :). Ehkä ensi jouluna on sitten teidän vuoro esittää jouluisia juttuja, vaikkapa juuri noita lumihiutaleita ;).

      Delete
  7. Moikka Johanna!

    Tämä sun blogi on aivan ihana! Oon ihan hurahtanut balettiin ja elättelen toiveita siitä, että pääsisin itsekin sitä harrastamaan. Annat mahtavaa inspiraatiota. :)

    Onko sulla tuttuja Kansallisbaletissa? Miten oikein pääset noin ihanan paljon näkemään kaikkea siellä? Meinaan siis esim. noita tanssijoiden tapaamisia, joista olet kertonut. Voi että, ammattilaisten tuntien näkeminen olisi niin mahtavaa!

    Oot niin ihanan omistautunut. Seuraan sun blogia innolla ja on tosi kiva, kun voit kertoa Kansallisbaletin elämästä meille muillekin. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei Wilma,

      ensinnäkin kiitos ihanasta palautteesta! Se merkkaa tosi paljon :)

      Toiseksi, mikä estää sua aloittamasta baletin harrastuksen vaikka nyt heti? Joulun jälkeen alkaa monessa koulussa uusia alkeiskursseja.. En tietenkään tiedä mikä sun tilanne on, mutta jos sulla on mahdollisuus aloittaa tunnit, niin tee se. Pieni varoituksen sana: voit jäädä pahasti koukkuun. ;)

      Juu, on mulla tuttuja talossa. Toiset kontaktit on tullut blogin myötä, ja toiset balettiharrastuksen kautta. Tänä vuonna mulla on ollut enemmän aikaa paneutua blogeihin, joten siitä se pienimuotoinen yhteystyö lähti.. Toivon että saan tänne vielä lisää hyviä inside-juttuja!

      Delete
  8. Moi! Tää postaus on jo vanha, mut aattelin silti kertoa että mä tanssin Kansallisoopperan balettioppilaitoksella AA- tasolla ja esiinnyin tänä vuonna Lumikuningattaressa, ja olin Lapin Seidan lapsi ja jenkassa lapsi. Yhdessä kohtauksessa (kun lapset saavat laittaa valosauvat esiin) meillä oli tutut päällä, ja voin sanoa tälläisen jutun: ne kutittaa, ihan sikana. Muuten tutu on ihana, ja itse omistan yhden harjoitustutun, maksoi about 60-70 euroa. Sulla on ihana blogi!

    ReplyDelete
  9. Harrastin aikoinaan balettia n. 15 vuotta ja kerran saimme esiintyä melkein oikeissa tutuissa. Ah, sitä tunnetta! Sittemmin erinäisten vaiheiden kautta menin ompelukurssille, jonka opettajana oli oopperan entinen ompelija ja ymmärsin tilaisuuteni tulleen... Nyt nipin napin nelikymppisenä minulla on n. 23 tutun alaosaa (ja lisää tulossa) -ei hassummin tutuihin hurahtaneelle yksityishenkilölle :D Halkaisijaltaan kun ovat n. 1m, niin vieväthän ne ihan mukavasti tilaakin...

    ReplyDelete