Kevätnäytös lähestyy!

Viimeiset harkat on pidetty, paikat ja asennot korjattu, puvut ommeltu ja sovitettu, meikit ja tarvikkeet ohjeistettu.. Ensi lauantaina on enää kenraalit, ja sitten vihdoin ja viimein lavalle! Huisia! Tässä välissä on onneksi vielä kolmet treenit, ja perjantaina pidetään vikan pointe-tunnin yhteydessä vielä yhdet Giselle-harkat. Vaikka tuo Giselle on eka kerta kun menen lavalle kärkitossut jalassa (!), niin sitä jännitän vähiten. Tanssi on kuitenkin aika lyhyt, ollaan lavalla vain kahden ja puolen minuutin verran. Kärkitekniikan kannalta ei ole mitään liian vaikeata, pikeitä ja bourreita. Pelkkää nautintoa! Tykkään todella paljon Gisellen romanttisesta tyylistä ja musiikista, ja meillä on tietenkin pitkät valkoiset tyllihameet päällä. Ihanaa.

Pitkää tylliä, ihanaa! Puku on lainassa.

Mulle haastavinta on valmistautuminen itse näytökseen. Pitää löytää kaiken taustahulinan keskellä tilaa (ja rauhaa) lämmitellä, ja täytyy pysyä sopivan vetreänä siihen asti kunnes tulee meidän vuoro. Olen nähnyt että ammattilaiset pitävät untuvatossuja jaloissaan, ehkä paksut jarrusukat ajavat samaa asiaa? Ja mun pitää varmistaa että nauhojen päät eivät karkaile kesken kaiken. Opettaja sais hepulin! :D Nauhat voisi joko ommella muutamalla pistolla kiinni, tai sitten voisin käyttää yhden tutun pron konstia: teippiä! Läpinäkyvä laastari (haavatyyny alle) toimisi kanssa. Nauhat voi myös kostuttaa, ja olen joskus suihkuttanut hiuslakkaa solmun päälle.

Gisellen pätkä on siis tulevana lauantaina. Päästään lavalle kahdesti, niin onneksi on mahdollisuus parantaa jos ekalla kerralla tulee mokailtua. Merde! Sunnutaina onkin sitten Don Quijote -tanssin vuoro. Se jännittää enemmän, meitä on lavalla 18 tanssijaa ja muistettavaa on paljon enemmän. Mulla on myös yksi haastava diagonaali, siinä on chaînéita ja grand jetétä. Toivottavasti pysyn linjassa enkä törmää muihin! No, me ollaan kyllä harkattu hyvin. Gabriella on koutsannut ja korjannut meitä viitenä viikonloppuna, ensin kolmena lauantaina ja kaksi viimeistä viikonloppua sekä lauantait että sunnuntait. Nämä ovat olleet extra-treenejä, yli 14 tunnin edestä! Siihen päälle olen päässyt vielä harjoittelemaan Paquita-esiintyjien mukana varkkaa. Mahtavaa! Meidän opettaja on kyllä ihan huippu :)

Tänään oli muuten vikat tiistai-treenit M-P:n kanssa, hän kun ei opeta kesäisin laisinkaan. Oli lopussa vähän haikeat fiilikset, yhdentoista viikon tauko on kuiteskin aika pitkä! Mietinkin tässä että pitäis kirjoittaa ylös kaikki korjaukset ja huomiot, niin voisin tsekata listaa aika ajoin. M-P myös ilmoitti että hän tulee katsomaan mun/meidän näytöstä ensi sunnuntaina, ja se on kyllä kivaa! Mä kerroin että mut löytää punahameisten ryhmästä, mutta hän vain nauroi ja sanoi että "after all this time" hän kyllä tunnistaa mut lavalla ihan mistä vain! Eipä jännitä yhtään.. ;)

Don Quijoten hamonen, kukka on oma.

Haaveista totta

Mitä tehdä kun näytösbiisien musat so koko ajan päässä? Jalat hakeutuu ihan itsestään askelkuvioihin, ja lenkkipolulla olisi tilaa hyppiä vaikka grand jetét! Okei, sitä en ole vielä kehdannut tehdä. En ole ihan niin huomionkipeä, riittää kun pääsen toukokuun lopussa ihan oikealle lavalle yleisön eteen. Apua, tajusin just - siihen on enää kolme viikkoa!

Meillä on ollut nyt kolmet näytösharkat, lauantaisin Don Quijoten ja perjataisin Gisellen biisit. Tuo jälkimmäinen on vain noin 2,5 minuuttia pitkä, eikä siinä ole onneksi niin paljon muistamista. Se alkaakin olla aika hyvin kasassa, enää pientä säätöä siirtymisissä. Viime treenit olivat kyllä vähän hankalat kun mun pari ei päässyt tulemaan. Me tanssitaan nimittäin pareittan ja oli hieman haastavaa katsoa olenko linjassa näkymättömän kaverini kanssa! Mutta hän on onneksi konkariesiintyjä, ja osaa nää jutut paljon paremmin kuin minä. Eiköhän me selvitä siitä vaikka meillä onkin enää kahdet yhteiset harkat!

Gisellen biisi on pikkuinen pätkä wilien sisääntulosta, ja me tanssitaan se tosiaan kovilla. Mun eka kerta! Hieman jännittää.. Meitä on vain kahdeksan, kahdet parit kahdessa rivissä - mutta toisin kuin Donkkiksessa olen tässä oman parini kanssa koko ajan edessä. Piiloon ei pääse minnekään! Teknisesti se ei kuitenkaan ole vaikea numero, kärjillä tehdään vain pikeitä, bourreita ja muutama pas de bourrée. Vaikeampaa on pysyä linjassa ja kuvioissa, ja kohdistaa katseiden suunnat oikein. Puhumattakaan siitä että lyhyydestään huolimatta tanssitaan ihan oikeaa roolia. Ei enää pelkkää tekniikan harjoittelua tunneilla, vaan ilmaisua lavalla. Huikeeta :)

Muistan kun kävin pikkutyttönä katsomassa Giselleä vanhassa Ooperassa, se oli ensimmäinen balettiesitys minkä näin. Wilien sisääntulo lumosi mut silloin täysin. Ja nyt pääsen samalle lavalle tanssimaan tuota samaa pätkää! Vaikka siitä pikkutytöstä ei tullutkaan balleriinaa, niin yksi pieni unelma on nyt lopulta käymässä toteen.. Melkoisen mutkan kautta, mutta silti! :)

Valokuva: Angela Sterling.

Näytösharkat: Donkkis!

Edellisestä omasta tanssi-postauksesta on aikaa, mutta en ole hiljentänyt tahtia - päinvastoin! Kevätnäytösten harkat ovat vihdoin alkaneet ja muitten tuntien lisäksi mulla on nyt treeniä kuutena päivänä viikossa. Alkaa olla jo vähän pro-meininkiä.. Heh, en mä tosissani! Mutta illat ovat aika lailla varattuja, eikä esimerkiksi harkkoja edeltävänä iltana viitsi mennä hurvittelemaan yömyöhään. En kuitenkaan koe että tanssiin satsattu aika olisi muusta pois, ja jos sellaista fiilistä ikinä tulee niin vähennän kyllä tunteja! Baletti on mun harrastus, elämäntapakin - muttei mikään pakkomielle tai kaiken korvike. Välillä teen vapaa-aikanani ihan muitakin juttuja. Mutten nyt just tällä hetkellä! :D

Me aloitimme siis vihdoin kevätnäytöksen harjoitukset. Aikataulu on todella tiukka, olemme harjoitelleet vasta kahdesti ja meillä on enää kolmet tai neljät harkat jäljellä. Plus siihen päälle vielä kenraalit. Onneksi harkkoihin on varattu ne kaksi tuntia per kerta, siinä ehtii tehdä aika paljon. Ja viikolla voimme työstää tekniikkaa tavallisilla tunneilla. On se silti haastava numero, ollaan 19 tanssijan kanssa lavalla noin kahdeksan minuuttia. Mutta koreografia on tosi kiva ja vauhdikas, tanssimme sen Don Quijoten tahtiin! Alkuperäisestä koreosta on jäljellä paljon tuttuja askeleita ja sarjoja, mutta ne on sovitettu tietty meidän erilaisille tasoille ja taidoille.

Niin sanottu corps de ballet koostuu yhdeksästä tanssijasta jotka ovat perustaso2 ja jatkotaso1 ryhmistä. Yhdessä triossa on jatko-ykkösiä, toisessa sekä J2- että J3- tason tyttöjä ja kolmannessa pelkästään jatko-kolmosia. Lisäksi meillä on peräti yksi edistyneen tason (J3) mies! Hän saakin tanssia aika näyttävän soolon, ja täytyy sanoa että hän sopii olemukseltaan siihen loistavasti. Noi tasot ovat muuten pitkälti veteen piirrettyjä viivoja, eivät ne määrittele niin kauhean tarkkaan yksittäisen oppilaan osaamista. Joku "perustasolainen" on esim. tanssinut lapsena tai teinikäiseksi asti, lopettanut ja nyt aloittanut monien vuosien jälkeen uudelleen. Joku toinen on löytänyt baletin vasta aikuisena ja ehtinyt tanssia vain vuoden tai kahden verran. Porukasta löytyy nuoria konkareita ja vanhempia untuvikkoja. Myös jatkolaisten kesken on eroja, ja kaikilla on muutenkin omat taustatarinansa, osaamisensa ja vahvuutensa. Ryhmäkoreossa ratkaisee kuitenkin kokonaisuus, ja kun kaikki tekevät parhaansa ja nauttivat esiintymisestä siitä tulee tosi hieno biisi!

Itse kuulun toiseen trioon, ja meidän sisääntulo on kolmantena. Tanssi alkaa siten että suurin ryhmä on valmiina diagonaalissa kun valot tulevat päälle. He tekevät oman osansa linjassa ja siirtyvät sitten sivuille. Seuraavaksi tulee eka trio joka tekee edellisen sarjan hieman muunneltuna, ja sitten on mun ryhmän vuoro. Meidän diagonaali liikkuu ensin alas vasemmalle (yleisön oikea): glissade - assemblé ecarté - piqué attitude (effacé) - tämä toistetaan kolmesti, sitten suunta vaihtuu alas oikealle: pieni temps levé - glissade - pas de chat ja asentoon ja riviin. Mun paikka on ekan tytön takana. Sitten tulee tietenkin vika trio, tekee taas eri sisääntulon ja ottaa oman paikkansa. Sen jälkeen meillä on yhdessä samaa koreota yhden pätkän verran kunnes taas vaihdetaan paikkoja ja kuvioita. Mun triosta tulee hetkeksi kaksikko ja meille tulee tosi kiireinen uusi sisääntulo: chassé suoraan lavalle, ja diagonaalissa viisi grand jetétä ilman väliaskeleita. Se on ihan mahtavaa! Paitsi että..

Venäytin jonkun syvän sisäreiden/lähentäjän lihaksen viime perjantaina, heti kun hyppäsin mun ekan grand jeteen. Ja se oli ihan tavallisella tunnilla, ja olin kunnolla lämmin. Kyllä ottaa päähän, tai siis jalkaan. Hyvässä tapauksessa se on vain krampin tapainen ja asettuu viikossa. Huonossa tapauksessa jää kyllä grand jetét hyppäämättä! Pystyin kuitenkin olemaan eilen harkoissa ja olin tänään myös treeneissä. Kipua ei ollut, kunnes unohdin varoa yhdessä hyppysarjassa - auts! Se vaatii näköjään jonkun tietynlaisen liikkeen, sekä ponnistavan että lähentävän. Nyt pitää vaan varoa, treenata niin ettei se pahene entisestään.

Tekemistä on nimittäin tosi paljon! Paitsi että pitää oppia vielä varman päälle kaikki askelkuviot, paikat ja siirtymiset, on myös tanssikunto pidettävä yllä. Mä aion nauttia täysillä esiintymisestä, mutta haluan myös tanssia paremmin kuin vuosi sitten. Tiedän että olen mennyt jonkun verran teknisesti ja ilmaisullisestikin eteenpäin, ja toivon että se tuntuisi ja näkyisi myös lavalla! Jossain määrin olen silti huojentunut etten ole etulinjassa, vaan rivissä joko tokana tai kolmantena tai sitten oman ryhmäni takana. Meidän paikat ovat määräytyneet pitkälti sen mukaan miten liikumme, ja esim mun ekan sisääntulon jälkeen päädyn "luonnollisesti" kaverin taakse. Mä en kuitenkaan ole niin varma esiintyjä kuin meidän kokeneimmat ja taitavimmat tytöt, joten taustalla on turvallisempi olo.. Vaiks olis se eturivi ollut silti aika jännä paikka! Mutta koska katsomo on nouseva, kaikki kyllä näkyvät yleisöön - ja jokaisen tanssijan panos on yhtä tärkeä!

Laitan vielä tämän kuuluisan ABT:n Don Quijote -videon, siinä on yksi mun ryhmän sisääntuloista (3:50 - vain se eka diagonali, meidän jatkuu eri tavalla),  se pitkä viiden grand jeté sarja (4:40) ja vielä yksi veikeä hyppyosuus, joka oli mulle ihan uusi juttu (alkaa 5:06). Musiikki on tässä muuten nopeampi kun meidän versiossa, eikä meidän ryhmä seiso noin paljon asennoissa - kaikki saavat tanssia!



Tästä on tulossa hervottoman pitkä juttu, ja taidankin jatkaa seuraavassa osassa..  Ai niin, se piti vielä sanoa että tanssimme Donkkiksen pehmeillä tossuilla, mutta että mun pointe-ryhmällä on lisäksi toinen numero näytöksessä. Se on kyllä paljon pienempi tanssi, vain 2,5 minuuttia. Mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa. Mites teillä? Oletteko harjoitelleet näytöksiin? Mitä tanssitte?