10.9.11

Epäonnea ja onnistumisia


Ei mennyt eilinen baletti niin hyvin kuin olin toivonut. Tanko sujui vielä, ja noudatin kiltisti opettajani ohjeita olla rasittamatta nilkkaa liiaksi. Jätin taas yhden jalan relevét pois, nimeomaan ne joissa mennään ylös plién kautta. Tylsää, mutta minkäs teet - jos haluat kuitenkin tehdä jotain etkä jäädä kotiin katselemaan balettia youtubesta? Viime tiistai oli sujunut tosi hyvin, ja olin jo ihan onnessani.. mutta olen sen tunnin jälkeen useamman kerran onnistunut astumaan jotenkin kummallisesti ja auts, prkle! Pitää siis kuitenkin varata aika lääkärille ja selvittää nilkan ongelmaa tarkemmin. Sillä välin teen sen mitä pystyn kivutta tekemään. Sujuuhan tuo kävelykin ihan hyvin.

Kaikkein tylsintä tässä on se, että olin just niin hyvässä treeniputkessa. Loppukesästä kävin viidesti viikossa, ilman mitään väsymystä ja ongelmia ja hyvin sujui! Tunsin vihdoin taas edistyneeni vähäsen. Oppimiskäyrän vuoristoradalla oltiin selvästi menossa ylöspäin. Mietin että miten kivaa kun mikään paikka ei ole kipeänä. Hah! Valitettavasti tämä on jopa ammattilaisten keskuudessa tavallista. Kun harjoitus/treenimäärä lisääntyy, lihakset rasittuvat ja väsyvät ja just sillä hetkellä kun mennään lujaa, loukkaantumisen riski on suurin. Tietty meikä on vain harrastelija, mutta open sanat lohduttuvat kuitenkin vähäsen. Tekevälle sattuu - ja kyllä sitä taas kuntoutuu!

Balettitunti oli eilen lopulta turhauttava ja kiva yhtäaikaa. Jouduin soveltamaan aika paljon, välillä jo omaksi koreografiaksi asti. Yritin alussa tehdä en dedans pirtsaa huonolla jalalla, mutta se vihlaisi taas, joten jätin kaikki vastaavat ponnistukset väliin. Tein sen sijan tasajalka-tasapainoja, askeleita glissaden sijan, piqué pirtsoja en dehors piqén sijan, ja jätin kaikki hypyt hyppimättä. All the fun stuff.

Oli mulla sentääs yksi "hetki". Tehtiin diagonaalissa pitkä piruettisarja, jossa oli iso arabeski tasapaino. Tokalla kerralla onnistuin ja pysyin ylhäällä viimeiseen mahdolliseen tahtiin asti. Makoisaa. Tosin ope oli just edellisellä kerralla korjannut toista tyttöä ja katsoi nyt tämän perään (joka hänkin teki hyvin ja sai ansaitut kehut siitä). Mun hetki meni siis ohi ilman yleisöä, ei eka kerta sekään, mutta tapahtui se silti! Kun jouduin muuten tekemään kaiken niin vajaasti, oli ihana tunne että pystyn tekemään edes jotain vielä täysillä - ja onnistua siinä!



Pointe-tunti sen sijan sujui paremmin kuin odotin. Kahdella jalalla tehdyt relevét eivät satu, eivätkä myöskään bourrée couru (video yllä) tai piquét. Eikä pointe-alkeistasolla sentääs tehdä vielä kovin haastavia asioita. Tosin G jakoi meidät kahteen ryhmään: uudet aloittajat ja konkarit. Ja osa sarjoista sitten sen mukaan. Saatin myös harjoitella taas sitä Sinilintu-varkkaa (Princess Diary, Part 1), joka oli multa mennyt jo kokonaan ohi. Nyt tehtiin se echappé kohta, jossa kädet menevät ensin eteen ristiin ja sitten sellaiseen hauskaan "nuolen ammunta" -asentoon.

Siitä etujalka passé retiré (tasajalla) ja arabeski taakse, kärki lattialle, tosi nopea ja pieni pas de bourrée, ja taas echappé. Toisto kolme kertaa muistaakseni, ja vikan pas de bourréen jälkeen viisi askelta taakse. Siten että ollaan ylhäällä, ensin vasen jalka tekee pienen coupén ja sitten oikea, aina taakse, viisi kertaa ja kädet liikkuvat coupé jalan suuntaisesti. En meinanut millään saada niitä käsiä kohdalle, näyttivät koko ajan tosi hassuilta. Se onkin tosi haastavaa, keskittyä jalkoihin, etenkin kun ollaan kärjillä,  ja samalla tanssia ylävartalolla ja käsillä vapautuneesti ja kauniisti!

P.S. Vaaleanpunaiselle pohjalle kirjoitettu "Why keep on dancing?" - mietelmä on mun omaa tekstiä. Yksi tanssikamu kysyi multa että kenen kirjoittama se onkaan, ja otan tässä nyt kaiken varalta koko ansaitun kunnian itselleni. ;)

18 comments:

  1. Toivottavasti nilkkasi paranee pian. Vaikka tuntuu, että meidän kaikkien kroppa asettaa joitain rajoituksia...ennemmin tai myöhemmin.
    Luulempa, että olen jotakuinkin ikäisesesi ja tanssinut kanssa aika kauan, mutta aina välistä tulee jotain kremppaa ja sitten mennään taas takapakkia. Tällä hetkellä yritän toipua flunssasta, että pääsisin edes aloittamaan tanssit tänä syksynä. Kai se on myöskin, että mitä enemmän ikää tulee, niin kroppa ei ole enää nuori,kremppoja tulee, etenkin jos aiheuttaa sille ylirasitusta, mutta sinänsä liikunta pitää kropan nuorena, paljon nuorempana kuin jos ei tekis mitään. Mutta uskon siihen, että tanssijan kroppa säilyy nuorekkaan näköisenä pitkään.

    ReplyDelete
  2. Lääkäröintiä koivelle, joka toivottavasti pian kuntoutuu :)

    Kerro muuten urpolle, onko pas de bourrée en courulla ja pdb suivilla jotain/mitä eroa?

    ReplyDelete
  3. Anonyymi: kiitos, näitä kremppoja tulee ja menee. Toivottavasti tästä ei tule mitään kroonisempaa.

    En ole enää mikään nuori tyttönen, mutten vielä tanssijan eläke-iässäkään! Olen kuiteskin aina vain harrastanut, eikä nykyinen 3-5 viikkotunnin tahti ole mun kropalle normaalisti kovin kuormittava.

    Kuten sanoit, tanssi pitää nuorena - ja toistaiseksi olen pysynyt hyvin reilusti nuorempien kyydissä. Itse asiassa en edes usko että paras kuntoni olisi jo takanapäin :)

    Toivottavasti saat flunssan selätettyä että pääset takaisin tunneille! Tsemppiä :)

    ReplyDelete
  4. Hei Iepukka!

    Kuntoutus-operaatio käynnissä koko ajan :)

    Pas de bourrée couru on tosiaan sama asia kuin pas de bourrée suivi. Eka termi on ranskalaista koulukuntaa, ja taitaa olla myös käypä termi RAD:issa (en ole varma, enkä viiti nyt tarkistaa).

    P.d.b suivi on vakiintunut venäläiseen koulukuntaan, vaiks ranskan kieltä tietty sekin.

    Kysehän on pikkuista askeleista, jotka tehään nopeasti ja peräkkäin. Couru tarkoittaa "juosten" ja suivi "seurattu / peräkkäin / following - eli askeleet seuraavat toisiaan?

    ReplyDelete
  5. Lisään vielä aikaisempaan, että ei se 3-5 kertaa ole vielä ehkä kuormittavaa, mutta jos esimerkiksi tekee jonkin liikkeen välistä tai joskus väärin (riippuu tietysti liikkeestäkin) tai ehkä toistuvasti väärin ne se voi kuormittaa kroppaa väärin, mikä voi taas aiheuttaa kremppoja. Itse huomasin, että grand pliessä täytyy olla tosi tarkka, ettei takapuoli työnny yhtään väärin taaksepäin, jottei se aiheuta polviongelmia. Välistä täytyi jopa jättää grand plie kokonaan väliin, ettei polvet rasittuneet liikaa. Muutenkaan kun tuo aukikierto ei välttämättä ole hyväksi polville, vaikka kuinka yrittäisi kiertää oikein lonkista saakka ja varsinkin jos luonnostaan on vähän väärät sääret, kuten lääkärikin totesi. :D Joten oma kroppa voi aiheuttaa monellakin tapaa rajoitteita liikkuvuudelle ja sille mitä se kestää, harvalla meistä kun on ballerinan ihannevartalo.

    ReplyDelete
  6. Hyvä huomio. Hyvän tekniikan hallinta on baletissa erittäin tärkeätä juuri siksi että baletin liikekieli ei ole luonnolista. Mutta jos tekee puhtaasti, omat rajoitteet huomioon ottaen, ja hyvän opettajan valvonnassa, niin baletti on ihan turvallista.

    Uskallan sanoa ääneen että itselläni on melko hyvä perustekniikka. Opettajani ovat myös erittäin tarkkoja siitä että plaseeraukset ovat kohdallaan. Mahdollisiin virheisiin puututaan heti.

    Grand plié pitää tehdä tietenkin siten että polvet ovat linjassa varpaitten kanssa, ja että selkä on pitkänä. Selloa ei työnnetä ulos. Aukiertoa ei pidä pakottaa, vaikka se pieneksi jäisikin.

    Jos polvien kanssa on ongelmia ennestään, voi jättää grand pliét pois, etenkin viidennessä ja neljännessä.

    Harvalla tosiaan on balleriinan ihannevartalo, omani ainakin on kaukana siitä. Mutta olen oppinut käyttämään sitä mitä mulle on suotu, ja ihan hyvällä menestyksellä. Sen mitä pystyy tekemään, pitää vain pyrkiä tekemään erityisen hyvin!

    ReplyDelete
  7. Jatkoa vielä...
    Hyvä, että teillä on tarkat opet korjaamassa. Täälläpäin korjaaminen on sellaista yleistä koko ryhmällä annettavaa ja aina ei voi ite tietää, jos tekee jotain väärässä asennossa, jos kukaan ei ns. kädestä pitäen korjaa... eikä tankosarjoissakaan voi koko aikaa peiliin toljottaa...

    ReplyDelete
  8. Se on harmi jos ei aikuisten opetuksessa kiinnitetä yhtä lailla huomiota puhtaaseen työskentelytapaan kuten nuorten kanssa. Tai odotetaan automaattisesti "vähemmän". Tai ajatellaan että aikuiset eivät kuitenkaan voi olla enää "hyviä".

    Kuitenkin jokainen meistä kykenee oppimaan ja edistymään hyvän opettajan ohjauksessa!

    ReplyDelete
  9. Tai yhtenä syynä, ei haluta nolostuttaa aikuisia...

    ReplyDelete
  10. Ei mun mielestä siinä oo mitään noloa, jos saa korjausta :) Mutta tietenkin se on vaan mun oma olotila, jokainen ottaa asian omalla tavallaan. Mutta toisaalta myös tuntuisi hassulta, jos harrastaa balettia, eikä haluaisi kehittyä siinä - mikä taas on vähän mahdotonta ilman korjauksia. Tai siis, itse kyllästyisin jos aina tehtäisiin vaan samaa :P

    Itse opettaessa pyrin antamaan korjaukset soitossa mahdollisimman rauhalliseen ja kehittävään sävyyn, oli oppilaana lapsi tai aikuinen. Tosin mulla yleensä onkin vaan yksi oppilas kerrallaan. Kaiken kaikkiaan opettaminen on kyllä jännää puuhaa, koko ajan saa olla tuntosarvet koholla :)

    ReplyDelete
  11. Haluaisin kuulla mielipiteesi seuraavanlaisesta asiasta.

    Eli olen 20v. ja tanssinut reilun puoli vuotta balettia. Olen ehtinyt edetä todella vaativan opettajani avulla jo perus5-tasolle. Eli käytännössä olen hypännyt seitsemän tason yli. Olen aloittanut myös kärkitossuilla harjoittelun hiljattain. Treenaan kuusi tuntia balettia sekä kolme tuntia muuta tanssia viikossa. Tiedän, että ammattitanssijaa minusta ei ikäni puolesta voi enää tulla, mutta haluaisin kuollakseni päästä baletinopettajaksi. Onkohan minulla minkäänlaista mahdollisuutta siihen? Opettajani arvioi minun olevan noin kolmen vuoden kuluttua samalla tasolla kuin 19v. baletin laajan oppimäärän opiskelleet tanssijat. Eli silloin olisin 23v. Onkohan minulla mitään mahdollisuuksia toteuttaa haavettani? En tiedä onko blogisi oikea paikka tämän kysymyksen esittämiselle, mutta aivan pakahdun tämän asian kanssa, koska haluan sitä niin paljon! Olisi kiva vain kuulla kauemman tanssineen mielipiteen aiheesta. Kiitos sinulle:)

    - Ansku

    ReplyDelete
  12. Miksei voisi, tutustupa vaikka näihin:

    http://www.musita.savonia-amk.fi/index.php?q=fi/node/35

    http://www.oamk.fi/koulutus_ja_hakeminen/koulutustarjonta/amk-tutkinnot/suomenkielinen_koulutus/kulttuuriala/index.php?sivu=tanssi

    Toivottavasti linkit toimii, siis Kuopion ja Oulun amk:n tanssinopettajan koulutukset. Helppoa pääseminen ei varmasti ole, mutta aina kannattaa yrittää, 23-vuotiaana et varmasti ole vielä liian vanha. Kai sinulla on myös pedagogista kiinnostusta? Pelkka täydellinen tekniikka ei tee hyvää opettajaa, vaikka onkin edellytys sille.

    ReplyDelete
  13. Ekaks anonyymi ja Iepukka:

    Joku ope voi toki olla huolissaan siitä että korjaaminen muitten nähden ja kuullen nolostuttaa aikuista harrastajaa. Siksi opettajan olisi parasta tehdä heti alussa selväksi, että korjaukset kuuluvat baletin opiskeluun. Se ei siis ole henkilökohtaista kritiikkiä.

    Päinvastoin. Yleensä se menee niin, että ope joka korjaa, uskoo myös että oppilas kykenee oppimaan, kehittymään ja edistymään. Vaikka kehut ovat kivoja, ja myös tarpeellisia, on korjauksista pidemmän päälle eniten hyötyä - ja siten myös iloa! Korjaukset ovat siis aina bonusta.

    Pitää myös muistaa että opittavaa ja ylläpidettävää on koko ajan. Myös ammattilaisia korjataan ja koutsataan vielä päivittäin, heidän koko uransa aikana. Vaikka sitä oppii ajan kanssa tiedostamaan paremmin omaa kehoaan ja liikkumistaan, on opettajan / harjoittajan tarkka silmä kuitenkin korvaamaton! Ihan sama onko sitä "vain harrastaja".

    Baletti ei ole helppoa. Baletin opiskelussa ei tarvitse kaikkea osata heti, virheet ja epäonnistumiset kuuluvat asiaan. Siinä ei ole mitään noloa. Sen sijan opetus joka ei anna oppilaille edes mahdollisuutta kehittyä tanssijoina, on ihan ajan tuhlausta. Se on mun vaatimaton mielipiteeni.

    Tsemppiä ja rohkeutta kaikille tanssijoille! :)

    ReplyDelete
  14. Hei Ansku!

    Eräs lukija jo laittoikin linkit Kuopioon ja Ouluun. Näissä kouluissa on siis mahdollista opiskella klassisen baletin opettajaksi. Sisään voi päästä harrastuspohjalta, jos on ns. sopivuutta, soveltuvuutta ja suuntautuneisuutta alalle. Ammatillisia 2.asteen opintoja tai kokemusta ei välttämättä tarvita ennestään.

    Kannattaa kyllä miettiä tarkkaan miksi haluaa opettajaksi. Onko ainoa syy se että on liian myöhäistä päästä itse tanssijaksi? Vai tunteeko sitä todellista kutsumusta opettamiseen?

    Työllistyminen ei ole niin yksinkertaista sekään. Jos meinaa tienata elantonsa opettamisella, joutuu töitä ehkä hakemaan syrjäseuduilta - missä opettajista on oikeasti pulaa.

    Opettaminen on myös iltapäivä- ja iltapainotteista, eli omalle treenaamiselle jää hädin tuskin aikaa. Kuulostat kuitenkin siltä että nautit juuri nyt eniten itse tanssimisesta!

    Jos aikomuksesi on kuitenkin vakaa, mikään ei estä hakemasta näihin koulutusohjelmiin. Mutta, näkemättä sinua en voi tietää mitkä mahdollisuutesi ovat - vaikka olisinkin alan ammattilainen. Sinun olisi hyvä kysyä asiasta myös omalta opettajaltasi. Olet kuitenkin nuori ja ehdit vielä kehittyä paljon! JOS:

    - olet suht lahjakas, fyysisesti (ja muutenkin) alalle soveltuva
    - sinulla on todella hyvä, asiantunteva,kokenut, tarkka ja paljon korjaava opettaja
    - teet aina parhaasi, olet ahkera ja huolellinen

    - kannattaa hakea oppia myös muualta, tanssijan ja etenkin tulevan opettajan on hyvä tutustua erilaisiin opetustapoihin ja tyyleihin

    - on myös erittäin suositeltavaa ottaa mahdollisimman paljon selvää tanssista, sen historiasta, tyyleistä, koreografeista, tanssijoista, baleteista.. Myös nykytanssista!

    Viidessä, kuudessa vuodessa voit mahdollisesti kehittyä sellaiselle tasolle että kouluun pyrkiminen ja sinne pääseminen ei ole täysin poissuljettua.

    Muuten en valitettavasti osaa kommentoida nykyistä opetustasi. Perustaso 5 ei kerro minulle mitään. En myöskään tunne yhtäkään klassisen baletin koulutusohjelmaa joka mahdollistaisi hyppäämään 7 tason yli puolessa vuodessa.

    Esimerkiksi Oopperan balettioppilaitoksessa opiskellaan jo 11-vuotiaina noin 8-9 tuntia viikossa. Viiden vuoden jälkeen (n 14-vuotiaina) opetusmäärä voi olla jo 14 viikkotuntia, ennen kuin edes pyritään ammattiluokille. Sinua varmaan kiinostaa lukaista asiasta itsekin:

    http://www.ooppera.fi/balettioppilaitos/opetussuunnitelmat

    Ainahan löytyy poikkeuksellisen lahjakkaita yksilöitä, mutta noin yleensä ottaen baletin opiskelussa ei ole pikakelaus-nappia.

    Onneksi sinulla ei kuitenkaan ole kiirettä, etkä ole liian vanha pyrkimään baletin opettajaksi.

    Tsemppiä ja menestystä! :)

    ReplyDelete
  15. Hyviä vastauksia Johanna niin korjaamiseen kuin opettajaksi pyrkimiseenkin! Olen ihan samaa mieltä :) Sun tekstien lisäksi on kiinnostavaa lukea tätä keskustelua myös täällä kommenttiboxissa. Kivaa kun on aktiivinen lukijakunta ja ihanaa, että jaksat paneutua vastatustenkin kirjoittamiseen.

    ReplyDelete
  16. Minä myös tykkään lukea vastauksiasi ja kommentoida. Näkemyksiisi pontta antaa pitkä harrastuneisuutesi ja ikäsi aikuisharrastajana. Blogisi eroaa monista muista balettiblogeista juuri siksi positiivisesti. Sinulla on jo tanssiin enemmän omakohtaista perspektiiviä ja pitkää kokemusta.
    Odotan edelleen innolla pääsyä edes kauden ensimmäiselle tunnille. Flunssan takia jäänyt aloitus tänä syksynä myöhään.

    ReplyDelete
  17. Kiitos teille, Anni ja Anonyymi! :)

    Itse asiassa juuri tämä kommenttiboksi on ollut bloggaamisen kivoimpia kokemuksia. Lukijoitten palaute ja kysymykset ovat tuoneet uusia näkökulmia tuttuihin asioihin ja vuorovaikutus teidän kanssa on ihan mahtavaa!

    P.S. Pikaista paranemista flunssaiselle, toivottavasti pääset tanssimaan pian! :)

    t. Johanna

    ReplyDelete
  18. Kiitos vastauksestasi Johanna.

    Opettajaksi pyrkisin kai siksi, että haluaisin baletin osaksi elämääni enemmänkin kuin vain harrastuksen muodossa. Lisäksi opettaminen myös kiinnostaa ihan aidosti. Opiskelen nimittäin tälläkin hetkellä alalla, josta valmistuisin myöhemmin opettajaksi/kouluttajaksi. Syrjäseuduilla opettaminen ei sekään olisi ongelma, sillä syrjäseudulta olen itsekin kotoisin ja sinne tule luultavasti vielä palaamaan:).
    Opettajani on todella vaativa, tarkka ja ammattitaitoinen. En parempaa opettajaa kovin helpolla löytäisi. Uskon, että hänen opeissaan kehitystä varmasti tapahtuu. Hyppäsin siis alkeet1 ja 2 sekä perus 1,2,3, 3-4 ja 4 tasojen yli opettajani kehotuksesta. Aloitin alkeista, mutta (erittäin lyhyen, lähinnä nimellisen) voimistelutaustani avustamana opettaja siirsi minut suoraan perus5-luokalle. En opiskele balettia siis aikuisbaletissa vaan nuorempien oppilaiden kanssa. Tämä siksi, että nuorempien opetus on paljon vaativampaa, kurinalaisempaa, tavoitteellisempaa sekä kärkityöskentelyä on kiinteä osa tunteja.
    En ole aivan varma millaisia fyysisiä ominaisuuksia alalle toivottaisiin. Siis juuri baletinopeksi hakeville. Ovatko vaatimukset samoja kuin ammattitanssijaksi hamuavilla? Siis siroutta, aukikiertoa ja venyvyyttä.. yms?

    Olen samaa mieltä edellisten kommentoijien kanssa, että blogisi kommentit ovat todella mielenkiintoista luettavaa ja vastauksesi kysymyksiin ovat todella hyviä ja kokonaisvaltaisia. Kommentteja selailemalla löytää usein vastauksen kysymykseen, jota itsekin on pohtinut. Aivan mahtavaa, miten jaksoit minun kysymykseeni paneutua niin kunnolla ja ajatuksella. Arvostan sitä kyllä suuresti! :)

    - Ansku

    ReplyDelete