Epäonnea ja onnistumisia

Ei mennyt eilinen baletti niin hyvin kuin olin toivonut. Tanko sujui vielä, ja noudatin kiltisti opettajani ohjeita olla rasittamatta nilkkaa liiaksi. Jätin taas yhden jalan relevét pois, nimeomaan ne joissa mennään ylös plién kautta. Tylsää, mutta minkäs teet - jos haluat kuitenkin tehdä jotain etkä jäädä kotiin katselemaan balettia youtubesta? Viime tiistai oli sujunut tosi hyvin, ja olin jo ihan onnessani.. mutta olen sen tunnin jälkeen useamman kerran onnistunut astumaan jotenkin kummallisesti ja auts, prkle! Pitää siis kuitenkin varata aika lääkärille ja selvittää nilkan ongelmaa tarkemmin. Sillä välin teen sen mitä pystyn kivutta tekemään. Sujuuhan tuo kävelykin ihan hyvin.

Kaikkein tylsintä tässä on se, että olin just niin hyvässä treeniputkessa. Loppukesästä kävin viidesti viikossa, ilman mitään väsymystä ja ongelmia ja hyvin sujui! Tunsin vihdoin taas edistyneeni vähäsen. Oppimiskäyrän vuoristoradalla oltiin selvästi menossa ylöspäin. Mietin että miten kivaa kun mikään paikka ei ole kipeänä. Hah! Valitettavasti tämä on jopa ammattilaisten keskuudessa tavallista. Kun harjoitus/treenimäärä lisääntyy, lihakset rasittuvat ja väsyvät ja just sillä hetkellä kun mennään lujaa, loukkaantumisen riski on suurin. Tietty meikä on vain harrastelija, mutta open sanat lohduttuvat kuitenkin vähäsen. Tekevälle sattuu - ja kyllä sitä taas kuntoutuu!

Balettitunti oli eilen lopulta turhauttava ja kiva yhtäaikaa. Jouduin soveltamaan aika paljon, välillä jo omaksi koreografiaksi asti. Yritin alussa tehdä en dedans pirtsaa huonolla jalalla, mutta se vihlaisi taas, joten jätin kaikki vastaavat ponnistukset väliin. Tein sen sijan tasajalka-tasapainoja, askeleita glissaden sijan, piqué pirtsoja en dehors piqén sijan, ja jätin kaikki hypyt hyppimättä. All the fun stuff.

Oli mulla sentääs yksi "hetki". Tehtiin diagonaalissa pitkä piruettisarja, jossa oli iso arabeski tasapaino. Tokalla kerralla onnistuin ja pysyin ylhäällä viimeiseen mahdolliseen tahtiin asti. Makoisaa. Tosin ope oli just edellisellä kerralla korjannut toista tyttöä ja katsoi nyt tämän perään (joka hänkin teki hyvin ja sai ansaitut kehut siitä). Mun hetki meni siis ohi ilman yleisöä, ei eka kerta sekään, mutta tapahtui se silti! Kun jouduin muuten tekemään kaiken niin vajaasti, oli ihana tunne että pystyn tekemään edes jotain vielä täysillä - ja onnistua siinä!

Pointe-tunti sen sijan sujui paremmin kuin odotin. Kahdella jalalla tehdyt relevét eivät satu, eivätkä myöskään bourrée couru (video yllä) tai piquét. Eikä pointe-alkeistasolla sentääs tehdä vielä kovin haastavia asioita. Tosin G jakoi meidät kahteen ryhmään: uudet aloittajat ja konkarit. Ja osa sarjoista sitten sen mukaan. Saatin myös harjoitella taas sitä Sinilintu-varkkaa (Princess Diary, Part 1), joka oli multa mennyt jo kokonaan ohi. Nyt tehtiin se echappé kohta, jossa kädet menevät ensin eteen ristiin ja sitten sellaiseen hauskaan "nuolen ammunta" -asentoon.

Siitä etujalka passé retiré (tasajalla) ja arabeski taakse, kärki lattialle, tosi nopea ja pieni pas de bourrée, ja taas echappé. Toisto kolme kertaa muistaakseni, ja vikan pas de bourréen jälkeen viisi askelta taakse. Siten että ollaan ylhäällä, ensin vasen jalka tekee pienen coupén ja sitten oikea, aina taakse, viisi kertaa ja kädet liikkuvat coupé jalan suuntaisesti. En meinanut millään saada niitä käsiä kohdalle, näyttivät koko ajan tosi hassuilta. Se onkin tosi haastavaa, keskittyä jalkoihin, etenkin kun ollaan kärjillä,  ja samalla tanssia ylävartalolla ja käsillä vapautuneesti ja kauniisti!

P.S. Vaaleanpunaiselle pohjalle kirjoitettu "Why keep on dancing?" - mietelmä on mun omaa tekstiä. Yksi tanssikamu kysyi multa että kenen kirjoittama se onkaan, ja otan tässä nyt kaiken varalta koko ansaitun kunnian itselleni. ;)

Toiveikas

Olen nyt rauhoittanut nilkkaa viimeiset 5 päivää ja tuntuu asettuneen aika hyvin. Tein lattialla istuen perus-vahvistavia harjoituksia, ilman therabandia. Jalan fleksausta ja ojennusta ja pyörittelyä. Tänään nilkka ei ollut kipeä ainakaan noita liikkeitä tehdessä. Jätin kuiteskin aiotun koe-lenkin väliin, en halua ottaa riskiä. Jossain jutussa pitää olla tosi tarkkana, kun kokeilin esim tehdä yksi nopea fondue relevé niin se vihlais taas vähän. Pitää katsoa ettei jalka ole yhtään vinosti vahingossakaan!

Mutta: meinaan huomenna kokeilla perustason tuntia ja testata miten jalka kestää kuormituksen. Teen varovaisesti ja ehkä jätän hypytkin pois. Olen kuiteskin tanssinut niin pitkään että osaan jo säätää tekemistäni. Tarpeen mukaan jatkan perustasolla kunnes jalka on ainaskin 80% kunnossa. Taidan laittaa myös rahaa sivuun jatkotutkimuksia varten, jos jalassa on jotain korjauksen/kuntoutuksen tarpeessa. Sain tanssin parissa työskentelevältä ystävältä hyvän vihjeen Chydenius Kiropraktikkokeskuksesta, ja hän suositteli varaamaan sieltä ajan mahdollisiman pian.

Viikonloppu on mennyt aika rennosti kun olen välttänyt kaikkea jalan kuormitusta. Olen vaihteeksi muistanut panostaa kunnolla venyttelyyn - ja sen eron huomaa aina heti! Mulla on luonnostaan sen verran kireät lihakset että pitäisi venytella todella päivittäin. Voin kuitenkin omasta kokemuksestani sanoa että jäykkäkin aikuinen pystyy venymään enemmän kuin uskookaan! Se vaatii vain jatkuvaa harjoittelua ja ylläpitoa. Monet ovat saaneet apua myös bikram-joogasta, mutta mulle se on liian hottia! Suosittelen kuitenkin kokeilemaan jotain joogaa, siitä on oikeasti hyötyä.

Paitsi että olen venytellyt, olen surffanut youtubessa edes takaisin. En ole malttanut olla baletista erossa, heh.. Harmittaa kyllä etten tällä kertaa päässyt opettelemaan sitä Bluebird-varkkaa loppuun asti, kaksi tuntia jäi väliin nilkan takia. Mutta löysin itselleni yhden variaation jota haluaisin joskus päästä harjoittelemaan. Tarkemmin sanottuna olen löytänyt tämän ajat sitten, ja tänne tai toiseen blogiin jo laittanutkin.. Mutta - tämä on eka kerta kun katson varkkaa sillä silmällä, että voisin ehkä, mahdollisesti kokeilla itsekin! Olen toiveikas.. :)

Auts!

Eilen oli pakko jättää baletti ja pointe väliin. En edes muista milloin viimeksi en olis päässyt tunnille.. Ai niin, kevällä oli ne pari työmatkaa jolloin olin maantieteellisesti ihan toisaalla. Tällä kertaa se on kuitenkin se ikävin vaihtoehto: vamma. Nilkkaan sattui viime tiistaina, tehtiin toista petit allegro sarjaa ja yhtäkkiä vain vihlaisi. Mitään ei mennyt nurin, mutta kun ponnistin hyppyyn, jalan sisäyrjään sattui. Tätä ennen tunti oli sujunut ihan hyvin.

Jalkaan ei kuitenkaan sattunut muuten, pyörittelin sitä ees taas ja tuntui olevan ihan ok. Kokeilin seuraavaa hyppysarjaa, vähän varovaisemmin, mutta sama juttu taas. Menin tunnin lopuksi sivuun, ja vaihdoin kärkitossut jalkaan. Mikä kuulostaa tässä kohtaa ihan järjettömältä, myönnetään! Mutta, kuten sanottua, jalkaan ei muuten sattunut. Relevé tuntui ihan normilta, ja nilkan ojennus samoin. Kärjillä tuntui itse asiassa ihan hyvältä, ei pienintäkään ongelmaa. Kun pointe-tunti alkoi, mainitsin opelle että hypyissä oli jotain ongelmaa, mutta muuten ok. Vaan eipä sittenkään.

Tehtiin ensimmäiset lämppärit ja relevét ja hyvin meni. Seuraavaksi piti tehdä plié, piqué sivulle ja sous tenu. Auts! Kun jalkaterä oli sivulle auki ja ponnistin siitä (ja vain piqué, ei edes hyppy) pois, vihlaisi niin julmetusti. Ravistin nilkkaa, tein toiselle puolelle, kokeilin uudestaan - ja sama juttu. Oli pakko luovuttaa ja riisua tossut. Hain tomistosta jääpussin, pidin sitä 20 minsaa ja tanssisisko joka sattuu olemaan lääkäri, vilkaisi myös. Koska kipu tuntui keskellä, jalan sisäsyrjässä, arveli sen olevan jänneperäistä (ehkä tätä). Pääsin kävellen ihan hyvin kotiin, jalka ei edes ollut turvoksissa. Ei mitään sen kummempaa dramatiikkaa, onneksi.

Kotona olen jatkanut hoitoa jäällä, levolla, Felden-geelillä ja parina ekana päiväna ibuprofenilla. Lääkäriin en ole mennyt koska olisi kuitenkin vain määrännyt lepoa. Tunneilla en tietenkään ole ollut sen jälkeen. Nyt on siis vasta neljäs päivä menossa, ja jalka on päällisin puolin kunnossa. Paitsi kun lähden vahingossakin ponnistamaan sillä jostain tietystä kulmasta. Eli jos jalka on voimallisesti fleksattuna (dorsifleksio) ja samalla puskee lattiasta irti. Mikä tekee aika monen liikkeen mahdottomaksi. Arvaatteko minkälaiset fiilikset täällä on ?

Mulla on ollut harrastaja-urani aikana kaikenlaista pientä ei-kivaa. Kun on tanssinut lähemmäs 20 vuotta sitä ehtii tapahtua, ja tekevälle sattuu. Mm. venähdyksiä, pohjelihaksen revähdys, yksi polven tähystys (rustossa pieni kieleke joka poistettiin), iliotibiaali-jänteen toistuva tulehdus (ei onneksi enää vuoteen) ja nyt tämä viimeisin. Tai itse asiassa tätä on ollut ennenkin.. Vuosi sitten kun harjoiteltiin näytöstä, se ärähti pari kertaa muttei näin inhasti. Alkaa epäillyttää että kyseessä voisi olla baletintanssijoiden keskuudessa niin yleinen anteriorinen pinnetila. Mutta kas kun en ole lääkäri, eli jos tämä ei viikossa asetu, pitänee mennä ammattilaisen näytille.

Paljon pahempiakin ongelmia voisi olla, tiedän sen. Se mikä mua eniten huolettaa että tämä on joku pitkäkestoinen juttu. Voisin ehkä tehdä vielä perustason treeniä ilman releveitä ja hyppyjä, mutta.. Kuitenkin olen "vain" harrastaja, eikä mun ole "pakko" kärsiä kivuista - tanssista pitää nauttiakin! Lukekaapas tämä Darcey Busselin haastattelu, niin ei tarvi ihmetellä miksi hän lopetti vain 38-vuotiaana ja uransa huipulla! 

Laitan myös videon, koska mun baletit rajoittuu tällä hetkellä muutenkin juutubeen. On ollut aikaa löytää kaikkea kivaa, kuten seuraava Kenneth McMillanin  koreografia "Elite Syncopations". Koko teoksen sais DVD:llä, muttei Darceyn esittämänä. Tässä pätkässä Darcey kuitenkin esittelee teosta ja nähdään myös otteita. Muuten, aika kreisit puvustukset! Anyway, mua se piristi. :)

Jos joku haluais pitää mulle peukkuja että tämä on nopeasti ohimenevää, eikä lainkaan niin ikävää kuin pelkään, niin kiitokset siitä! Ja jos joku haluaa jakaa omat kipeät polvensa, nilkkansa tai muut (tanssi-)vammansa, niin saa laittaa kommenttiboksiin. Lääketieetellistä neuvoa en voi antaa, mutta sympatiaa kyllä!

The Black Schwein and Other Drama

Hesarin lukijat olette vissiin jo nähneet tän päivän sarjiksen, mutta mun oli ihan pakko laittaa myös tänne omaan blogiin! Oisko eka kerta kun balettia on Viivi & Wagnerissa? Ja jos vika puhekupla ei ihan auennut, "schwein" on "sika" saksaksi. Schwein, swan.. Heh heh, mua naurattaa tämä vieläkin :D Joo, mulla on aina ollut halvat huvit.

Toinen piirretty balettiherkku mikä tuli hiljattain vastaan on tämä Juan Carlos Lopezin lyhyt animaatio. Se ei kyllä enää naurata, mutta on niin koskettava että jakoon myös:


Pas De Deux - Vancouver Film School (VFS) from Vancouver Film School on Vimeo.

Tässä tämä lyhyt postaus. Nyt mun on ihan pakko venytellä kaikki kireys pois ja mennä kerrankin ajoissa nukkumaan. Ei siis twiittailua yömyöhään! Piti tänään jättää baletti väliin kun oikea nilkka taas ärähti. Harjoittelin maanantaina kotona yhden jalan nopeita releveitä (pliestä), siis ihan pehmeillä tossuilla, mutta jotain tein väärin - yhtäkkiä sattui ihan pirusti. Voin kuitenkin kävellä ihan normaalisti ja juostakin ja tehdä relevét - kunhan ei just osu siihen minimaalisen pieneen virheasentoon. Se on vanha vaiva, viimeks sama juttu vuosi sitten kun valmisteltiin kevätnäytöstä. Ärsyttävää! Ja just kun toinen nilkka rauhoittui.. Se taas ärähti kun yritin liikoja pointe-tunnilla. Vasen jalka kun on mun hyvä jalka, ja tahdon ottaa aina siitä koko ilon irti. Nyt pitää olla kuitenkin tarkkana, en halua missata yhtään enempää tunteja! Pitäkää tekin hyvää huolta itsestänne :)