11.1.12

Nyky-balettia

Mietin tässä taannoin, että voisin kokeilla taas jazz- ja/tai nykytanssia. Jazzilla aikoinaan aloitin, ja nykäriä harrastin pitkään yhdessä baletin kanssa. Jossain vaiheessa ei vain aika (eikä raha) riittänyt kaikkeen, ja päätin lopulta keskittyä mun lempilajiin balettiin. Vaihtelun vuoksi olisi kuitenkin hauskaa ja taatusti haastavaa treenata myös toisenlaista liikemateriaalia! No, lopulta mun ei edes tarvinnut ilmoittautua toiselle tunnille. Tiistain pointe-tunnista tuli yllättäen mun paluu nykytanssin pariin!

Postasin tästä jo aikaisemmin (klikkaa tänne), mutta viime viikolla päästiin vasta koreografian alkuun. Nappasin sarjan suurin piirtein, ja harjoittelin sitä lisää ystäväni Sallan kanssa joka muisti käsien liikkeet minua paremmin. Yleensä mun ei tarvi baletissa hirveesti miettiä käsien asentoja, ellei tehdä jotain erityisen poikkeavaa kuten en dedans kädet en dehors rondes de jambe -sarjassa.. Nyt tehdään kuitenkin koreografiaa, eikä todellakaan akateemisen klassista!

Eilen kerrattiin aluksi viime viikolla opittu osuus, ja ilokseni muistin sen ihan hyvin - jossain kohtaa mulla oli vain laskut liian hitaat. Sitten ope näytti jatkon, ja hetken ajattelin että no way, mä en ikinä pysty tekeen tuota perässä! Onhan se kyllä ihan selvä että samanlaista siitä ei tule millään, M-P:llä on niin oma ja upea tyylinsä. Ja se ensitanssijattaren tekniikka ja olemus ja ilmaisu!

Teknisesti liikkeet eivät kuiteskaan ole mahdottomia, se on vain hyvin erilaista kuin mitä olen tottunut tekemään. Ja taas ne kädet! Mä en osaa edes kuvailla miten ne menee.. Toinen tanssija-ystävä tykkäsi että niissä on jotain flamenco-vivahdetta, ja jos siihen mielikuvaan saa ämpättyä Forsythea mukaan, niin saa jonkilaisen käsityksen. Oli miten oli, koreografiassa mennään parallelissa, aukikierrossa, välillä lantio edellä ja koko kroppa mutkalla, kulmikkaasti, ja kissamaisesti, nopeasti, ja asenteella! Siinä ei tanssi prinsessa, vaan itsevarma ja moderni nainen!

Jos nyt halutaan olla ihan tarkkoja, kyseessä ei ole nykytanssi vaan nykybalettia - mutta liikematsku on sen verran nykäriä että sitä ei tarvitse enää mennä erikseen hakemaan muualta. Erityisen hienoa oli kun M-P kertoi että hän haluaa myös meidän kokevan minkälaista on työstää koreografiaa studiossa - siis niin kuin ammattilaiset tekevät! Vielä kun tämän saisi esittää jossain, lähinnä koulun kevätnäytöksessä.. Tai en mä tiedä, ehkä mun rahkeet ei sittenkään riitä ihan lavalle asti, on se sen verran vaikea ja näyttävä biisi. Mutta pelkästään sen harjoitteleminen tekee jo ihanan säväyksen! :)

5 comments:

  1. Ihan mahtavaa! In the Middle Somewhat Elevated on upea koreografia - missään tanssikouluissa (siis harrastelijoiden!) ei tunnu olevan tarjolla nykybalettia, mikä on vähän erikoista. Miksiköhän ei? Muuten tarjonta tanssin saralla on todella monipuolista. Täytyy sanoa, että niin paljon kuin tykkään klassisesta baletista, niin tykkään myös todella paljon nykytanssistakin - ja kun nykybaletissa nämä kaksi maailmaa yhdistyy syntyy todella upeaa ja laajaa liikemateriaalia! Voi kun joskus pääsisi itsekin kokeilemaan!!! Eri tasoillekin voisi olla vielä enemmän helpotettuja versioita..(*toiveikas ilme*) Enjoy! : )

    ReplyDelete
  2. Mulla oli muutama vuosi sitten päällä nykärivaihe, varsinkin kun ihastuin lattiatyöskentelyyn, jota ei baletissa tehdä melkein ollenkaan. Tosin kävin lokakuussa katsomassa Ratmanskyn "Jeu de Cartes" teoksen, jossa oli kunnon nykärimeiniki niin puvustuksessa kuin koreografiassakin. Ja eikös tuo sun joulukalenterissa vilahtanut Kylianin Nuageskin ollut aika nykärivivahteinen.

    Ottaiskohan M-P teidän pointe-tunnille katseluoppilaita? Perustasotunneilla ei kuitenkaan ihan mitään koreografian pätkiä tehdä (ymmärrettävästä syystä). Toivottavasti esitätte tuon teoksen kevätnäytöksessä!

    ReplyDelete
  3. Hei Iina!

    In the Middle on todellakin huikaiseva koreo - ja vaatii hurjan paljon tanssijoiltaan! Voin vain kuvitella miten M-P tanssi sen, mutta ainakin hänellä on sitä liikkuvuutta ja ilmaisua :)

    Meidän koreossa on siis vain vaikutteita, ja tietenkin teknisesti helpommasta päästä. Suuri osa on M-P:n omaa liikematskua, mikä on ainakin mun näkökulmasta katsoen vähintään yhtä cool!

    Jossain päin maailmaa on tarjolla myös ns contemporary balettia, mutta se vaatii yleensä jo keskitason opintoja alle. Sitten löytyy myös balettia nyky- (ja jazz) tanssijoille, jonka tarkoituksena on pelkästään tukea sitä omaa lajia.

    Iina, sun kannattais ehdottomasti ottaa edes se yksi tunti viikossa nykytanssia - kun olet noin kiinnostunut! Se laajentais entisestään sun omaa liikemateriaalia, ja edesauttaisi myös kehittymistä klassisen baletin puolella.

    Siellä pääsisit tanssimaan koreoita jo nyt!

    ReplyDelete
  4. Hei Noora!

    Muinoin nykäri oli mun varsinainen "oma" laji - ajattelin että siinä voisin kehittyä eniten, ehkä tanssijaksi asti. Eihän siitä tullut kuitenkaan mitään, en edes lähtenyt pääsykokeisiin! :D

    Balettia rakastin silti enemmän, ihan alusta asti. Tiesin vain että se jäisi 100% varmuudella harrastukseksi. Mutten tiennyt silloin että voisin kuitenkin kehittyä myös baletissa suht hyväksi tanssijaksi, siis aikuisen harrastajan mittapuulla :)

    Kylianin koreografiat kuuluvat mun suosikkeihin, mutta tuota Ratmanskyn teosta en olekaan nähnyt!

    Katseluoppilaita? Heh, tuskinpa.. Mutta kyllä M-P:n normitunneillakin tulee tehtyä enemmän koreota kuin tavallisella balettitunnilla. Hän ei aina tykkää tehdä niin akateemista ;)

    Mä pidän kuitenkin monesta. On tosi hienoa että pääsee harjoittelemaan klassisia varkkoja, ja sitten myös tällaista. Elämä (tanssi-) on siksi niin paljon rikkaampaa!

    G tekee meille ryhmäkoreon kevätnäytökseen, mutta en usko että M-P:llä on aikaa taikka samalla tavalla kiinnostusta.. Ja haluan kyllä tehdä tunneilla vielä muutakin! :)

    Muuten, nykyään mua vähän pelottaa lattiatyöskentely kun on aina joku nilkka tai muu ongelma.. Baletissa tiedän paremmin missä mun kroppa on, tiekkö?

    ReplyDelete
  5. Joo - mieli hinkuu nykytanssitunneille myös! Mutta pelkään vähän sitä lattiatyöskentelyä..viimeksi olin joka paikasta mustelmilla tunnin jälkeen! (nykytanssin kokeilutunti) Se vei kyllä todella mennessään eikä sitä huomannut että sattuu itse tunnilla - vasta jälkikäteen. Valitettavasti mulla on myös noi löysät nivelsiteet polvissa, joten vähän ne jarruttelee intoa - eli sama fiilis kuin sulla, baletissa jotenkin tietää missä kroppa menee paremmin. Tällä hetkellä haluan ottaa tietyn määrän balettitunteja viikossa ja tuntuu, että aika on kortilla edes siihen kahteen treenipäivään. Mutta kyllä se nykytanssi siellä koko ajan kutsuu myös.. Se on totta, että baletissa siihen ilmaisullisempaan vaiheeseen kestää niin paljon kauemmin, perustekniikka vie niin kauan aikaa oppia siihen alle, toinen tanssilaji siinä rinnalla toisi mahdollisuuden heittäytyä enemmän (heh..kirjaimellisestikin!) - mutta jotenkin se vaikeus baletissa on myös se mikä tekee siitä niin koukuttavaa! Pienetkin edistysaskeleet tuntuvat niin hyviltä!

    ReplyDelete