31.1.12

Tanssia, 12 tuntia.

Viime viikolla tuli tanssittua koko rahan edestä: 10 balettituntia, joista neljä 90 minuutin pituisia. Eli yhteensä noin 12 tuntia tanssia! Lyhyt yhteenveto: maanantaina tavan mukaan J2 ja perustaso 2 peräkkäin. Tiistaina aloitin tavasta poiketen jo Pt1-tunnilla. Pidin tunnin taukoa ja jatkoin mun omilla J3 ja pointe tunneilla. Keskiviikko oli lepo- ja löhöilypäivä. Torstaina kävin ensin seuraamassa harjoituksia Oopperassa, ja jatkoin siitä Leppävaaraan G:n J1 tunnille. Perjantaina oli vuorossa mun vakisetti J3 ja pointe, ja lauantaina taas vapaa. Sunnuntaina kävin kahdella tunnilla, joista toinen oli Footlightin avoimien ovien tarjontaa. Jonkun mielestä tuossa on jo liikaa, mutta mun mielestä se oli just sopivaa! :)

Kroppa siinä kyllä joutuu vähän koville, joten on entistä tärkeämpi kuulostella omaa kuntoaan. Joka päivä ei voi painaa yhtä täysillä, eikä kaikilla tunneilla tarvi puskea itseään 100 % maksimi-suorituksiin. Tanssiessa on muutenkin hyvä säilyttää tietty rentous ja hengittävyys. Kun lihakset ja liikeradat alkavat jäkittää, katoa tanssista sen tanssillisuus! Se ei tarkoita että tunnille mennään hengailemaan, kyllä jokainen tietää että siellä tehdään oikeasti töitä :) Ja silti se on kivaa.

Viime viikko oli siitäkin kiva että mun piruetit tulivat takaisin! Niillä kun on taipumus kadota aika ajoin. Tein myös ensimmäistä kertaa kärjillä en dedans piruetit. Ei kuitenkan pointe-tunnilla, vaan perustasolla jonka teen kärkkärit jalassa. Olisin voinut ottaa vain tasapainot, mutta päätin kokeilla saman tien piruetin kera. Ja kato perhana, sehän onnistui! Ei vielä tuplia, mutta jostainhan pitää aloittaa. Pitkälti siinä on kyse uskaltamisesta, ollaan kuiteskin harjoiteltu tosi paljon yhden jalan relevétä. Mutta tulipa hyvä fiilis siitä ykkösestä! :)

Toinen pointe ensi-ilta sattui perjantaina. Opettaja halusi että harjoittelemme tangossa balloné-hyppelyä yhdellä jalalla. Sitä samaa mitä Giselle (videossa upea Marianela Nunez) tekee soolo-varkassaan. Ensin ei sujunut lainkaan. Tuli ihan liikaa painoa isolle varpaalle, tuntui että kynsi menee lattian läpi. Auts! Ope tuli kysymään että sattuuko, minä vastasin kyllä vaan ja yritin sitten korjauksen kera uudestaan. Ei siitä silti tullut mitään. Ihan kökköä ja luonnotonta liikkumista, jos sitä edes sellaiseksi voi kutsua. Tosin, ei kai kärjellä hyppely ole kovin luonnollista muutenkaan.. ;)



Oltiin siis harjoiteltu muutaman kerran, ja ope lähti jo vaihtamaan musiikkia seuraavaan juttuun. Mua jäi kuitenkin häiritsemään etten saanut askelta toimimaan, ja kysyin osaavammalta kaverilta miten hän oikein vie sitä jalkaa eteenpäin? Kokeilin sitten uudestaan, mutta ilman tankoa - ja hei, se meni heti paljon paremmin! Harjoittelin lisää ja hyppelin aika tyytyväisenä lattialla just kun ope kääntyi katsomaan.. Olipas kiva nähdä se hämmästynyt ilme. "Sehän sujuu paremmin ilman tankoa!" Yllätin sekä openi että itseni! Olen tietenkin ikuisesti kaukana Marianelan prima-tekniikasta, mutta askeleen pystyi silti tunnistamaan samaksi. Mahtavaa tää baletti. :)

4 comments:

  1. Pettymyksiä tulee, mutta toi onnistumisen fiilis on niin mahtava♥ Saako tuonne oopperalle muuten siis mennä seuramaan noita tunteja tuostavaan, vai miten sä sinne pääsit? :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, pettymykset kuuluu asiaan. Mutta lopulta on kuitenkin enemmän hyvää kuin huonoa :)

      Olin siis seuraamassa pääharjoituksia, en treenituntia. Ja valitettavasti ei pääse, pitää olla kutsu ja lupa. Kenraalit on erikseen, niihin talo henkilökunta saa lippuja. Eli jos tuntee jonkun jolla on joskus antaa ylimääräistä lippua pois, voi päästäkin :)

      Mutta tiedän että esim kouluokkia pääsee kenraaleihin..

      Delete
  2. Voi minulla on niin ikävä tanssimista, että en tiedä miten päin tätä sun tekstiä olisin lukenut! Tämä kahdeksasta tunnista pudostus ei ainoaankaan tuntiin viikossa tuntuu olevan vähän liian jyrkkä muutos. Tuntuu, että räjähdän kohta! Ja mietin koko ajan, mitä kaikkia uusia juttuja tanssikaverit Suomessa treenaa. En halua jädä jälkeen!

    Perjantaina meen onneks kokeilemaan yhdelle balettitunnille, mutta tasosta mulla ei oo hajuakaan. Pelkään, että se on liian vaikea ja hommasta ei tule yhtään mitään. Jännä nähdä onko RAD -koulun tunnit jotenkin erityisen poikkeavia nykyisistäni.

    Kiva, että sulla oli noin tanssitäyteinen viikko ja onnistumisiakin :). 12 tuntia on jo aika kova suoritus. Varmasti ihan huippu kivaa! Ja kun sulla oli noin monien eri tasojen tuntejakin, niin ei ehdi kyllästyä ;). Varotteleeko sun opet koskaan ottamaan iisimmin, jos näkevät sut noin monella tunnilla viikossa?

    ReplyDelete
  3. Hei Maria!

    Voi surku.. Ymmärän hyvin miltä tuntuu. Mutta vaikka jäisitkin hetkellisesti jälkeen, saat kyllä muut äkkiä kiinni!

    Mun yksi tanssikamu lähti just kolmeksi kuukaudeksi työharjoitteluun Afrikan mantereelle asti, ja löydettiin hänelle balettitunnit just tuon RAD:in organisaation kautta. En muista enää mitä tasoa hänelle suositeltiin, mutta youtubesta löytyi aika paljon videoita.

    RAD:in koulutusohjelmassa siirytään tasolta toiselle kokeitten kautta, ja niitä varten harjoitellaan vielä erikseen. Vaikka yhtäläisyyksiä on paljon, koulukunta on eri, joten pääset joka tapauksessa laajentamaan osaamistasi!

    Viime viikolla kävin neljällä eri opella, joten periaatteessa kenenkään ei olis tarvinut tietää kuinka monella tunnilla olin.. ;) Mutta noin muuten mun vakiopet kyllä luottaa siihen että tiedän itse mitä teen, olen kuitenkin sen verran vanha ja kokenut oppilas :)

    Tosin kun kävin samana päivänä kolmella tunnilla, niin luotto-ope neuvoi tekemään ekan tunnin pehmeämmin. Ja meidän opet ovat tosi tarkkoja siitä ettei puske itseään jos on joku paikka kipeänä!

    Tsemppiä, Maria! Toivottavasti sun väliaikainen balettikoulu on kiva paikka tanssia ja oppia uutta!

    ReplyDelete